Metsäjuovakoisa – Catoptria falsella

Siipiväli 16-23 mm. Muistuttaa lajia C. verella; etusiivet kapeammat, pohjaväri valkeahko. Siiven keskellä hyvin leveä, terävärajainen, valkea pitkittäisjuova siiven tyveltä 3/5 kohdalle; sen takareunan keskellä ulospäin osoittava hammas. Ulompi poikkiviiru yleensä selvä, vaalea, sisäpuolelta terävästi tummarajainen, ulospäin taipunut, sen takaosassa terävä hammas sisäänpäin. Ulomman poikkiviirun sisäpuolella leveä, valkea alue, jonka poikki kulkee 2-3 tummanruskeaa suonta. Ulkosarakkeessa siiven kärjessä ja takakulmassa valkoinen laikku; ulkoreunan takaosassa kolme mustaa täplää. Siipiripset tummanharmaat, heikosti metallinkiiltoiset, niissä yksittäisiä valkoisia täpliä. Takasiivet vaaleanharmaat.

Ubikvisti; heinä-elokuussa. Lepää päivisin sammaleisilla seinillä, lohkareilla ym. Tulee hyvin valolle.

Toukka likaisenkeltainen tai vihertävänharmaa; pää ruskea. Niskakilpi ja raajat vaaleammat, läpikuultavammat. Nystyrät ja peräkilpi vartalon väriset.

Elää syys-kesäkuussa lohkareilla ja muureilla kasvavilla sammalilla, kuten muurilapiosammalella (Tortula muralis), ketopartasammalella (T. ruralis) ja lehtosuikerosammalella (Brachythecium rutabulum), silkkiputkessa, johon myös koteloituu.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Lepidoptera Dissection Group. Genitaalit

Svenska fjärilar

van Deurs, W. 1942. Sommerfugle. VI. Pyralider. Danmarks Fauna 48. 116 s.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s.

Palm, E. 1986. Nordeuropas Pyralider. Danmarks Dyreliv 3. Fauna Bøger, København. ISBN 87-88738-04-3. 287 s.