Ketokukkakoisa – Phycitodes maritima
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 19-24 mm. Etusiivet savenkeltaiset, etureunasta valkeahkot, niissä sirotellusti mustanruskeita suomuja. Sisemmän poikkiviirun kohdalla 3 pientä, pitkänomaista, mustanruskeaa täplää, joista etummainen sisempänä muita. Ulompi poikkiviiru melko viisto, muodostuu 5-6 tummasta täplästä. Diskaalitäplät terävät, mustanruskeat, allekkain, taempi suurempi. Ulkoreunassa rivi epäsäännöllisiä, tummia täpliä. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat.
Koiraan kornuutit pienet, pitkittäisrivissä, vain vesican takaosassa; juxtan ulokkeet tylpät, liuskamaiset; transtilla tikkumainen; sacculus ensin rinnakkaisreunainen, suippenee vasta lähellä kärkeä, siksi melko leveä.
Naaraan ductus bursaessa pyöreä, rakkomainen pullistuma sen toisella sivulla; sen takapäässä pitkittäispoimuja.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- ketokukkakoisa (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Marko Mutanen
- Lauri Kaila
22 julkista näytettä
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset