Rämekylmänperhonen – Oeneis jutta

Siipiväli 45–58 mm. Naaras on suurempi ja pyöreämpisiipinen kuin koiras. Siivet päältä noenruskeat. Etusiipien yläpuolella postdiskaalialassa useimmiten kolme mustaa, vaaleanoranssirenkaista silmätäplää. Koiraalla etusiivissä mustahko koirastäplä. Takasiipien postdiskaalialassa tavallisesti neljä vaaleanoranssia täplää, joista kahdessa takimmaisessa mustat silmätäplät. Siipiripset musta- ja valkotäpläiset.

Etusiivet alapuolelta vaaleanruskeat, kärjestä harmaakehnäiset; mustat silmätäplät pienemmät kuin yläpuolella, vaaleanoranssit renkaat häipyvämmät. Takasiipien alapuoli mustanruskean ja tuhkanharmaan kirjava; keskivyö näkyy heikohkosti. Postdiskaalialassa yksi pieni silmätäplä.

Muna ovaalin pallomainen, päistään hiukan litistynyt, siinä karkeita pitkittäisharjanteita; väri valkea – kellanvalkea.

Toukka 3. vaiheessa vaaleanruskea; selkäjuova kapea, ruskea; sivuselkäjuova leveä, sameanvalkoinen, alapuolelta lähes yhtä leveän ruskean juovan reunustama, molemmat päättyvät perähaarukkaan; tyvijuova kalpean okrankeltainen. Hengitysaukot mustat. Karvoitus lyhyttä, harvaa. Pää sameankeltainen, siinä kuusi leveää, ruskeaa pitkittäisjuovaa. Täysikasvuisena 35–38 mm, vaalean okranruskea, pitkittäisjuovat tummanruskeat. Pää ruskea.

Kotelo pyöreähkö, vihertävänkeltainen tai hiekanvärinen, mustanruskeatäpläinen; siipikansissa ruskeita juovia.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka talvehtii kahdesti, ensin pienenä, sitten täysikasvuisena.

Lentää nopeasti auringonpaisteessa; istuu iltapäivisin männyn tai kelon rungolla varjon puolella.

Toukka elää suovilloilla (Eriophorum), yöaktiivinen.

Koteloituu maanpinnalle.

Rämeillä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu. 1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.

Lukhtanov, V. A. 1987. Revision of the Palearctic species of Oeneis Hübner (Lepidoptera, Satyridae). II. The jutta group.  Entomological Review 66(4): 112–130.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Seitz, A. 1908. Genus: Oeneis Hbn. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 117–121.