Erikoistunut laji

Neitoperhosen toukat syövät ainoastaan nokkosta. Nokkonen kasvaa yleisenä ja runsaana monenlaisissa elinympäristöissä, mutta myrkyllisten piikkien takia vain harva eläin käyttää sitä ravintonaan. Nokkosen piikit myös suojaavat toukkia pedoilta. Neitoperhosen onneksi nokkonen on nykyisin hyvin yleinen kasvi kaikenlaisissa ihmisvaikutteisissa elinympäristöissä. Aikuinen neitoperhonen ei ole elintavoiltaan kovinkaan erikoistunut.

Lajien vuorovaikutus

Jonain vuonna neitoperhosia on hyvin runsaasti ja toisena vuonna selvästi vähemmän. Taustalla on lajien välinen vuorovaikutus neitoperhosen ja sen loisten välillä. Neitoperhosen toukat elävät nokkosilla usein suurina ryhminä ja avoimesti näkyvillä. Kun loisia on paljon, ne löytävät toukkaryhmän helposti ja usein kaikki toukat päätyvät loisituiksi ja kuolevat. Jos taas loisia on vähän, lähes kaikki toukat selviävät yleensä aikuisiksi.

Neitoperhoset elävät usein toukkana samoissa nokkoskasvustoissa kuin nokkos- ja karttaperhoset, ja niillä on ainakin osin myös samoja loisia.

Ilmastonmuutos

Neitoperhonen oli 1990-luvulle asti Suomessa vain satunnainen vaeltaja, joka ei pystynyt vielä talvehtimaan maassamme. Silloin se oli perhosharrastajille suuri ja tavoiteltu harvinaisuus. Tämä muuttui1990-luvun lopulla, mistä alkoi neitoperhosen voittokulku. Lajin sopeutuminen talvehtimaan täällä johtunee sekä ilmaston lämpenemisestä että sen geneettisistä muutoksista. 2000-luvulla neitoperhonen on ollut joinakin vuosina jopa maamme runsaimpia päiväperhosia. Sen kannat ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti, johtuen todennäköisesti loisten määristä.

Tiesitkö tämän?

Neitoperhosen kannat olivat korkeimmillaan 2000-luvun alussa, jolloin karttaperhosta ei vielä esiintynyt maassamme. Karttaperhosen yleistymisen jälkeen neitoperhosella on ollut vain yksi poikkeuksellisen hyvä vuosi (2016). Ei kuitenkaan ole tietoa siitä, onko näiden lajien – tai oikeammin, niiden loisten – kannanvaihteluilla yhteyttä toisiinsa.

Neitoperhonen – Aglais io