Vaeltajalaji

Ohdakeperhosta tavataan maassamme yleensä vähintään kohtalaisia määriä, joinakin vuosina runsaastikin. Sen määrät vaihtelevat kuitenkin vielä suuremmin kuin lähisukuisen amiraalin. Laji pystyy ainakin tällä hetkellä talvehtimaan vain Pohjois-Afrikassa, mistä käsin se leviää joka kevät kaikkialle Eurooppaan. Lajin vuosittaiset havainto määrät vaihtelevat silti suuresti. Jos alkukesälle ei satu sopivia etelä virtauksia, perhosia saapuumeille vähän ja siten myös kotimainen sukupolvi jää pieneksi.

Tiesitkö tämän?

Ohdakeperhosen hämmästyttävä elinkierto saatiinselvitettyä vasta muutamia vuosia sitten. Lajia voi pitää vaeltajien arkkityyppinä, sillä ohdakeperhosella ei ole pysyviä populaatioita oikeastaan missään. Lajin elinkierto perustuu siihen, että peräkkäiset sukupolvet ovat jatkuvassa liikkeessä, vuoden vaiheesta riippuen joko pohjoiseen tai eteläänpäin. Ohdakeperhonen on myös todellinen kosmopoliitti, sillä sitä tavataan lähes kaikilla mantereilla.

Ohdakeperhosella ei ole talvehtivaa lepovaihetta, vaan se on aktiivinen ympäri vuoden. Vuoden mittaan sillä on yleensä kuusi sukupolvea, joista ensimmäinen, talvehtiva sukupolvi elää Pohjois-Afrikassa.Kevättalvella sen jälkeläiset lähtevät vaellukselle kohti Eurooppaa. Kevään edetessä kukin sukupolvi vaeltaa vuorollaan pohjoiseen jopa pari tuhatta kilometriä, lisääntyy ja jälkeläiset jatkavat taas matkaa. Kesäkuussa Suomeen saapuvilla perhosilla vaellussuunta puolestaan kääntyy, sillä niiden jälkeläiset kuoriutuvat kesän ollessa jo lopuillaan. Tuolloin ne suuntaavat etelään, ja niitä seuraavat kaksi sukupolvea jatkavat eteenpäin, saapuen lopulta talveksi taas Pohjois-Afrikkaan.

Kevätkesään osuvat sääolot tuovat lajin vuodenkiertoon vaihtelua. Jos sopivia voimakkaita ilmavirtauksia ei tuolloin synny, vaellukset eivät välttämättä yllä tänne Suomeen asti.

Ohdakeperhonen – Vanessa cardui

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet