Peltovirnaperhonen Leptidea juvernica

Yleiskuvaus

Siipiväli 36–44 mm. Muistuttaa virnaperhosta (L. sinapis), mutta etusiipien etureuna keskeltä heikosti kovera. I sukupolvi: Koiraan etusiipien kärjen neliönmuotoisen laikun sisäreuna työntyy siiven etureunassa kohti tyveä. Takasiipien alapuolen pohjaväri vihertävänkeltainen; harmaat kuviot hienot, ohuet; suonien välien tummat juovat yleensä olemassa. Naaraan etusiipien kärjen laikku muodostuu yleensä erillisistä juovista suonien kohdalla. Takasiipien alapuolen pohjaväri kalpeahkonkeltainen; kuviot hienot.

II sukupolvi: Koiraan etusiipien kärjen laikku tumma, enemmän tai vähemmän pyöristynyt. Takasiipien alapuolen pohja vaalean kermanvärinen; harmaat kuviot ohuet, enemmän tai vähemmän selvät. Naaraan etusiipien kärkilaikku heikko; muodostuu erillisistä tai yhteensulautuneista juovista suonien kohdalla. Takasiipien alapuolen pohjaväri vaaleankeltainen; kuviot lähes yhtä selvät kuin kevätsukupolvella.

Muna sukkulamainen, siinä kölimäisiä pitkittäisharjainteita; väri kellertävänvalkea.

Toukka vihreä; selkäjuova tummemman vihreä; sivujuova keltainen.

Kotelo kuten virnaperhosella, mutta sen tuntosarvet vaaleanpunaiset, niiden reunoilla vain vähän valkeaa pigmenttiä.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan aedeagus (1,85–2,10 mm) ja yleensä myös saccus pitemmät kuin virnaperhosella (L. sinapis).

Naaraan ductus bursae pitempi kuin virnaperhosella (0,82–0,95 mm).

Elinkierto

Lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun ja II sukupolvena heinä–elokuussa.

Toukka kesäkuussa ja elo–syyskuussa.

Kotelo talvehtii.

Elintavat

Toukka elää niittynätkelmällä (Lathyrus pratensis), hiirenvirnalla (Vicia cracca) ja aitovirnalla (Vicia sepium). Koteloituu tukevalle kasvinvarrelle, tavallisesti ruohojen sekaan.

Elinympäristö

Niityillä, metsänreunoilla, pientareilla, ruderaateilla.

Ensisijainen
  • Iu – uuselinympäristöt
Toissijaiset
  • In – kuivat niityt, kedot ja nummet
  • It – tuoreet niityt
  • Iv – viljelymaat
  • Ip – puistot, pihamaat ja puutarhat
?

Viitteet

Cupedo, F. & Hoen, F. W. 2006. Leptidea sinapis and Leptidea reali (Lepidoptera: Pieridae) in the Netherlands. Entomologische Berichten 66(4): 118–123.

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Mazel, R. 2012. Critères morphologiques de séparation des Leptidea sinapis L., L. reali Reissinger et L. juvernica Williams (Pieridae, Dismorphiinae). R.A.R.E. 21(1): 1–9.

Tolman, T. & Lewington, R. 1997. Collins Field Guide. Butterflies of Britain & Europe. Harper Collins Publishers, London. 320 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0