Apolloperhoset – Parnassius

Silmät kaljut. Tuntosarvet lyhyet, niiden nuija puolamainen. Huulirihmat ylöspäin taipuneet. Kaikki jalat kehittyneet; etusäärissä epifyysi; koiraiden nilkkojen kynnet erikokoiset. Siipien pohjaväri valkoinen. Etusiipien tyvellä kaksi koukkua; ulkoreuna läpikuultava; suoni R3 puuttuu; R5 ja M1 erillään tai lyhytvarrelliset, lähtevät keskisaran etukulmasta. Takasiivet ehytreunaiset, niiden sisäreuna sisäänpäin kaartunut.

Suuremmilla toukilla punaista tai keltaista varoitusväriä.

Kotelot pyöreähköjä.

Koiraiden genitaalit vaihtelevat, mutta VIII tergiitti pidentynyt läpiksi taakse vatsapuolelle.

Naaraille muodostuu parittelun jälkeen genitaaliaukkoon vahamainen tulppa, sphragis.

Toukat elävät maksaruoho- (Crassulaceae) tai unikkokasveilla (Papaveraceae).

Kotelot maassa löyhässä kotelokopassa.

Ackery, P. R. 1975. A guide to the genera and species of Parnassiinae (Lepidoptera: Papilionidae). Bulletin of the British Museum (Natural History), Entomology 31: 71–105.

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.

Munroe, E. 1961. The Classification of the Papilionidae (Lepidoptera). The Canadian Entomologist Supplement 17: 1–51.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.