Keulankärkikiiltokääriäinen – Cydia oxytropidis
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 15–17 mm, ♀ 13–16 mm. Pää ja keskiruumis vaalean okranharmaat; huulirihmat valkeahkot; takaruumis kellertävänharmaa.
Etusiivet harmaat, ruskehtavansävyiset, kärkikolmannes vaaleanokrakehnäinen. Siiven keskialueella ruskeanharmaita pitkittäisjuovia suonien kohdalla. Etureunan hakastäplät valkeahkot, siiven tyviosassa harmaat, niiden välit ruskehtavanharmaat. Valoa taittavat kuviot hyvin kehittyneet. Siipipeili kahden kapean kellertävän metallinkiiltoisen juovan reunustama, edestä avoin; siinä korkeintaan kolme mustaa täplää. Ripset ruskehtavanharmaat, kärjestä hiukan vaaleammat, niissä hieno, musta tyviviiru. Takasiivet ruskeanharmaat, naaraalla joskus tummemmat; ripset valkeahkot, niissä ruskeanharmaa jakoviiru.
Toukka kellertävänvalkea; pää vaalean- – tummanruskea; niskakilpi kellertävä – harmaanruskea; peräkilpi vaaleanruskea.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- keulankärkikiiltokääriäinen (suomi)
- Säännöllinen harhailija
- Hyvin harvinainen
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset