Toukoversokääriäinen – Rhyacionia duplana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 13–18 mm. Koiraan tuntosarvien kampahampaat vähemmän kuin puolet jaokkeen läpimitasta. Pää ja huulirihmat kellertävänharmaat, keskiruumis harmaa, edestä ruskehtava; takaruumis ruskehtavanharmaa.
Etusiivet varsinkin koiraalla kapeat ja teräväkärkiset, ulkoreuna hyvin viisto. Pohjaväri lyijynharmaa, takareunaa kohti vaaleampi, muodostaa vaaleampia poikkivöitä. Tyvipuoliskossa tummanharmaita – mustahkoja, hienoja, aaltoilevia poikkijuovia. Tyvisarakkeen ulkoreunavyö kapea, harmaanruskea. Keskivyö leveämpi, harmaanruskea, usein punaruskean tai kellanruskean sekainen. Pretornaalilaikku poikkivyömainen, lähes aina etureunassa tumman punaruskea, muuten oliivinruskea, hieman katkonainen. Ulkosarakkeessa ulkoreunassa ruosteenruskea – ruosteenpunainen poikkivyö, joka on tummempi keskeltä ja pitkin ulkoreunaa, sekä 2–3 valkeahkoa hakastäplää etureunassa. Ripset ruskeanharmaat, ulkoa siniharmaammat, tummemmat, niissä mustahko tyviviiru ja joitakin hienoja jakoviiruja. Naaraan kuviot terävämmät kuin koiraalla. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vain hiukan vaaleammat, ulkoa leveälti tummemmat, niissä hieno, ruskeanharmaa jakoviiru.
Toukka vaalean kellertävänruskea, vahamainen, hienosti sagriininen; nystyrät pienet. Pää ja niskakilpi kellanruskeat, noroiset; peräkilpi vaaleampi, tummatäpläinen; rintajalat kellanruskeat. Vatsajalat ilman kitinisoitumia, niissä 15–25 hakasta.
Kotelo 6,5–7,5 mm, vaaleanruskea, osittain tummempi. Otsan uloke puolisuunnikasmaisesti vatsa- ja selkäpuolelta katsottuna, joskus kaksikärkinen, sivulta katsottuna suippo ja eteenpäin suuntautunut.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sociukset melko pitkät. Sivulämssä tyvestä hiukan leventynyt; sacculuksen kärki pyöristynyt ja hiukan ulkoneva; lämssän alareunassa sen ulkopuolella vahva sisenemä, jonka ulkopuolella alaspäin suuntautunut hammas. Aedeagus liereä, hiukan taipunut, sen seinämissä ei pieniä piikkejä.
Naaraan ostium pieni, suppilomainen, sen etuseinämässä pyöreä aukko; colliculum edestä hiukan leventynyt, seinämä heikosti rakeinen. Signumit pienet.
Elinkierto
Lentää huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun.
Toukka touko–elokuussa.
Kotelo (koteloimago) talvehtii.
Elintavat
Lentää päivälläkin; tulee yöllä silloin tällöin valolle.
Toukka elää männyllä (Pinus sylvestris), ensin silmuissa, myöhemmin nuoressa versossa.
Koteloituu harmaaseen koppaan puun rungon alaosiin tai karikkeeseen maahan.
Elinympäristö
Rämeillä, mäntymetsissä ja -taimikoissa.
- Sr – rämeet
- Mk – kangasmetsät; h – harjumetsät, p – metsäpaloalueet
Viitteet
Baixeras, J., Domínguez, M. & Martínez, S. 1996. El género Rhyacionia Hübner [1825] en la Península Ibérica (Lepidóptera, Tortricidae). Boletín de Sanidad Vegetal – Plagas 22(4): 711–730.
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.
Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.
Schröder, D. 1966. Zur Kenntnis der Systematik und Ökologie der "Evetria"-Arten (Lepid.-Tortricidae). I. Teil. Zeitschrift für Angewandte Entomologie 57: 333–429.
Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.