Rusorunkokääriäinen – Gypsonoma minutana

Siipiväli 12–15 mm. Pää ja keskiruumis kellertävänruskeat, joskin usein vaaleanokrankellertävät, takaruumis ruskehtavanharmaa.

Etusiivet valkeahkon okrankeltaiset, punertavansävyiset ja niissä punaruskeita ja mustanruskeita täpliä ja riipusteita. Tyvisarake ja keskivyö tummemmat, punaruskeat, seassa runsaasti mustanruskeaa; tyvisarakkeen ulkoreuna ulospäin kulmikas ja hiukan epäsäännöllinen; keskivyö hyvin epäsäännöllinen. Ulkosarakkeessa joitakin etureunasta lähteviä, kullankiiltoisia, viistoja juovia sekä hiukan takakulman etupuolella pyöreä, sinertävänruskea laikku, jossa suonien kohdalla useita tummia juovia ja kullankiiltoinen reuna. Siiven kärjessä tumma hakastäplä, jonka ulkopuolella vaaleaa (vrt. jalavasoukkokääriäinen (Epinotia abbreviana)). Ripset ruskeat, takakulman kohdalta vaaleat, niissä hieno, musta tyviviiru, joka ei ulotu takakulmaan. Takasiivet melko tumman ruskehtavanharmaat, tyvestä vaaleammat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka harmahtavanvalkea – vihertävänkeltainen; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää ja niskakilpi vaalean kellertävänruskeat, niskakilpi sivuilta leveälti mustareunainen.

Kotelo 5,5–7,0 mm, punaruskea, mikropintarakenteen nystyt erikokoisia. Postclypeus ja mesonotum hiukan ryppyiset. Keskijalat ja leukarihmat rajakkain yhdessä pisteessä, melko lyhyelti tai erillään lyhyelti. Keskijalat keskilonkkien kanssa rajakkain pitempään kuin etujalat. 

Koiraan sivulämssä pitkänomainen, hiukan kuten suvun Eucosma lajeilla; sacculus leveän pyöristynyt, kärjestä jonkin verran typistynyt; cucullus soikea, sen reuna ei selvästi paksuuntunut.

Naaraan sterigma yksinkertainen, pyöreä levy, jonka keskellä sijaitsee ostium.

Lentää heinä–elokuussa.

Toukka touko–heinäkuussa.

Lentää iltapäivän auringonpaisteessa ja illalla; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää haavalla (Populus tremula), hopeapoppelilla (Populus alba) ym. poppeleilla (Populus), ensin kukinnoissa, sitten yhteenkudottujen lehtien välissä.

Koteloituu löyhään koppaan toukan suojapaikkaan.

Metsänreunoilla, puistoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.