Lehtisilmukääriäinen – Spilonota ocellana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 12–17 mm. Pää ja keskiruumis tumman sinertävän mustanharmaat, takaruumis ruskehtavanharmaa.
Etusiivet valkeat, joskus harmahtavavarjoiset, varsinkin etureunasta, niissä enemmän tai vähemmän selvä, tummanharmaa verkkokuvio. Tyvisarake tummanharmaa, siinä tavallisesti mustia riipusteita ja täpliä, sen ulkoreuna taittunut ja vaihtelevasti hiukan mutkainen. Pretornaalilaikku kolmikulmainen, tummanharmaa, mustareunainen. Siiven kärki sinimusta, kellanruskeakehnäinen; hiukan sen sisäpuolella vaalean kellertävänharmaa juovamainen siipipeili, jossa mustia pitkittäisviiruja, molemmilta puolilta sinertävän lyijynkiiltoisten juovien reunustama. Ripset sinimustat. Takasiivet melko tumman harmaat; ripset vaaleammat, niissä terävä, tumma jakoviiru lähellä tyveä ja diffuusi ulompana.
Toukka 9–12 mm, tumman punertavanruskea, hienosti sagriininen; nystyrät suuret, kiiltävän tummanruskeat. Pää punertavanruskea, pistesilmien alue ja juomut takakulmassa mustat tai kokonaan tummanruskea- tai mustakuvioinen, tai kiiltävänmusta; niskakilpi kiiltävän punertavanruskea – musta, keskisauma vaaleanruskea; peräkilpi kellertävänruskea tai ruskea, tummempitäpläinen, takaa pyöristynyt, sen etupuolella pieni, pitkänomaisen ovaali skleriitti; peräkampa tummanruskea; rintajalat mustahkonruskeat tai mustat.
Kotelo 6,5–8,5 mm, punertavanruskea, etuosa voi olla tummemman ruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno. Otsassa uloke, sen sukaset huomaamattomat. Etunilkka ulottuu etulonkan yli keskilonkan 1/3–1/2 verran keskilonkan pituudesta. Jaokkeen A2 tyvi- ja kaudaalirivin piikit lähes yhtä suuret. A8:ssa kolmionmuotoisia piikkejä.
Tunnistaminen
Muistuttaa (tummat yksilöt) lehtikuusikääriäistä (S. laricana), mutta on suurempi; etusiivet ovat tavallisesti leveämmät.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan cuculluksen yläreunan liuska pitempi ja soikeampi kuin lehtikuusikääriäisellä.
Naaraan sterigman takareunan liuskojen välinen lovi matalampi kuin lehtikuusikääriäisellä.
Elinkierto
Lentää heinä–elokuussa.
Toukka syys–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.
Elintavat
Lentää illalla; tulee hyvin valolle.
Toukka polyfagi lehtipuilla ja pensailla, kuten omenapuilla (Malus) ja pajuilla (Salix). Vastakuoriutunut toukka syö ensisijaisesti lehtiä. III tai IV vaiheen toukka valmistaa talvehtimissuojan (hibernaculum) silmusuomun alle, varteen kudotun kuihtuneen lehden alle tai oksanhaaraan. Keväällä kaivautuu silmuun. Sitten syö silmuja, lehtiä ja kukkia, putkimaisessa käytävässä lehtien välissä tai lehtikäärössä.
Koteloituu toukan suojapaikkaan, vahingoittuneiden lehtien väliin, kaarnanrakoon tai oksanhaaraan.
Elinympäristö
Metsissä, pensaikoissa, metsänreunoilla, taimikoissa, puutarhoissa.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Ip – puistot, pihamaat ja puutarhat
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.
Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Text volume. Apollo books, Stenstrup. 542 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Schultz, V. G. M. 1953. Neue Beiträge zur Schmetterlingskunde. Nr. 30. Über einige weitere Schmetterlingsarten, deren Raupen in oder an Birkenkätzchen leben. Natur und Heimat 13: 90–98.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.
Zhang, A. 2012. Genus Metacosma Kuznetsov (Lepidoptera: Tortricidae) in China, with description of a new species. Entomologica Fennica 23(1): 1–3.