Ruusuruohokääriäinen – Rhopobota stagnana

Siipiväli 12–18 mm. Naaras on pienempi ja hiukan kapeampisiipinen kuin koiras. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, takaruumis puhtaamman harmaa.

Etusiivet koiraalla vaaleanharmaat, tummanruskeakehnäiset ja -riipusteiset; kuviot epäselvät. Etureunassa mustia ja valkeahkonharmaita hakastäpliä. Tyvisarake harmahtavanruskea, vaaleansekainen, sen ulkoreuna tummempi, taittunut. Keskivyö kapea, mutkainen, harmahtavanruskea, etureunassa selvempi. Lähellä siiven kärkeä hiukan tummempi laikku ja yksittäisiä, lyhyitä, tummia ja joskus ruosteenvärisiä juovia suonien kohdalla ulkosarakkeessa. Ripset harmaat, takakulmassa valkeahkot, kärjet leveälti valkeat. Naaraan etusiivet vaaleammat, valkeahkot, vähemmän ruskeansekaiset. Kuviot mustanruskeat, selvät. Tyvisarake usein jakautunut 2 laikuksi. Keskivyön keskellä selvä ulkonema ulospäin. Takasiivet harmaat, naaraalla tummemmat; ripset valkeahkonharmaat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka harmahtavanvalkea; nystyrät ruskeat. Pää ja niskakilpi kellertävänruskeat tai ruskeat, jälkimmäinen takaa tummareunainen; peräkilpi tummanruskea.

Kotelo 6,0–7,0 mm, punaruskea. Pintarakenne hieno, notum selvemmin ryppyinen. Etujalat ja keskilonkat rajakkain 2–3 kertaa pitempään kuin keskijalat. Jaokkeissa A9 ja A10 piikkien kärjet viistosti eteenpäin suuntautuneet.

Koiraan uncuksen haarat pitkät, ohuet, niissä joitakin piikkejä; sociukset pitkät, pyöristyneet, kaarevat. Sivulämssä vahvasti S:n muotoinen; sacculus suorakulmainen, ilman uloketta, syvään kovertunut ennen cucullusta; cucullus myös suorakulmainen keskeltä.

Naaraan ostium ruutumainen, sen kaulus paksu ja sivuilla paksuuntumat. Corpus bursaen takaosassa kaksi pitkulaista kitinisoitumaa.

Lentää touko–kesäkuussa; joskus II sukupolvi heinäkuussa.

Toukka heinä-huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena; sekä kesäkuun lopulta heinäkuun alkuun.

Lentää enimmäkseen illalla, parhaiten yhdeksän jälkeen auringonlaskuun asti.

Toukka elää ruusuruoholla (Knautia arvensis), kehittyvillä siemenillä, joskus nävertää kukkaperää; talvehtii kopassa maassa. Kesäsukupolven toukka kovertaa aluksi läpisyvän, läpinäkyvän, epäsäännöllisen käytävän tai läiskän; uloste joko puuttuu tai joskus keskittyy enimmäkseen lähelle koverteen alkupäätä. Myöhemmin elää kahden yhteenkudotun lehden välissä tai silkkisessä putkessa lehden alapuolella.

Koteloituu keväällä toukan talvehtimiskoppaan, kesäsukupolvi koppaan maahan.

Kedoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Lohilahti, H. & Pajari, M. 2007. Perinnemaisemien hoito Kolin kansallispuistossa: Hoitosuunnitelman väliarviointi ja päivittäminen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 60 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.