Kultapiiskukääriäinen – Eriopsela quadrana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 13–17 mm. Naaras on pienempi kuin koiras. Pää ja keskiruumis vaalean harmaanruskehtavat – kalpeanharmaat, pää joskus valkeahko; takaruumis ruskehtavanharmaa.
Etusiipien etureuna lähes suora; pohjaväri koiraalla tuhkanharmaa, naaraalla vaalean ruskehtavanharmaa; molemmilla sukupuolilla vahvasti ruskeariipusteiset ja -täpläiset, naaraalla kuviot kontrastisemmat. Etureunassa ulkosarakkeessa tummia hakastäpliä. Kuviot ruskeat. Tyvisarakkeen ulkoreunassa tummanruskea, kulmikas poikkivyö, joka on hyvin epäselvä etureunassa, näkyy kapeana, edestä teräväkärkisenä laikkuna takareunassa. Keskivyö etureunassa hyvin kapea ja epäselvä; takareunassa leventynyt melko suureksi, hiukan epäsäännölliseksi, kolmikulmaiseksi, ruskeaksi, mustanruskeavarjoiseksi laikuksi. Ulkosarakkeessa kärjen lähellä epäsäännöllinen, ruskea laikku. Ripset harmaat, kärjestä valkeahkot, niissä tummanharmaa jakoviiru ulkoreunassa, kermanvalkeat takakulmassa. Takasiivet harmaat, alapuolelta valkeahkokehnäiset; ripset valkeahkot, niissä tumma jakoviiru lähellä tyveä ja toinen, heikompi keskellä.
Toukka sinertävänvalkea; nystyrät mustat, suuret. Pää punakeltainen, pistesilmien alue ja täplä niiden takana mustat, takareuna musta; niskakilpi keltainen, sen sivuilla mustanruskea laikku; peräkampa puuttuu; rintajalat mustat.
Elinkierto
Lentää touko–kesäkuussa, pohjoisessa kesä–heinäkuussa.
Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.
Elintavat
Aikuiset lentävät n. 50 cm korkeudella illalla; tulevat harvoin valolle.
Toukka elää kultapiiskulla (Solidago virgaurea); taittaa alalehden pitkittäin ylöspäin muodostaen tilavan, taskumaisen suojan; talvehtii valkeassa silkkikopassa lehtikarikkeessa.
Koteloituu keväällä tähän koppaan.
Elinympäristö
Niityillä, metsäaukioilla.
- In – kuivat niityt, kedot ja nummet
- It – tuoreet niityt
- Iu – uuselinympäristöt
Viitteet
Benander, P. 1928. Zur Biologie einiger Kleinschmetterlinge. II. Entomologisk Tidskrift 49(3): 135–151.
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Nasu, Y. 2000. Notes on the genus Eriopsela Guenée (Lepidoptera, Tortricidae) from Japan. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 512: 157–165.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.