Rantasirppikääriäinen – Ancylis paludana

Siipiväli 11–14 mm. Pää ja keskiruumis kalpeankellertävät, takaruumis ruskeanharmaa.

Etusiivet valkeat, vaihtelevasti vaaleanokrapeitteiset. Tyvilaikku pitkänomaisen puoliovaali, ruskea, joskus heikosti ruosteenpunasävyinen, ulottuu hiukan keskikohdan ulkopuolelle. Keskivyö kapea, takareunassa häipyvä, ruskea, etureunan takana ruosteenokran sekainen, sen sisäreuna hyvin diffuusi, ulkoreuna matalasti kovera, sitten teräväkulmainen taaksepäin, sitä reunustaa valkeahko juova, joka päättyy selvästi ennen takareunaa, sen kulmassa kaksi lähes yhdensuuntaista, mustaa pitkittäisjuovaa. Ulkosarakkeen etureunassa kolme melko viistoa, vahvaa, kastanjanruskeaa hakastäplää, joiden välit vaaleat, jakautuneet, jatkuvat ulkoreunaan kärjen taakse; siiven kärki kastanjanruskea. Ulkosarakkeen takaosa (siipipeili) vaaleanharmaakehnäinen. Ulkoreunan keskellä ripsien tyvellä 3–4 pientä, mustaa pilkkua. Ripset okranvalkeat tai valkeat, ilman jakoviirua, siiven kärjen takana hieno, tumma viiva. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä diffuusi, harmaa jakoviiru.

Toukka vihertävänkeltainen, selästä harmaa; nystyrät ruumista vaaleammat, kohtalaisen silmiinpistävät. Pää vaalean ruskehtavankeltainen, pistesilmien alue musta, sen takaosassa sivulla pieni, selvä, pyöreä, mustahko täplä; niskakilpi ruskehtavankeltainen, keskisauma vaaleampi, sen takaosassa sivulla selvä, musta täplä; peräkilpi ruskehtavankeltainen, siinä kaksi mustahkoa täplää; rintajalat vihertävänkeltaiset.

Muistuttaa paljon virnasirppikääriäistä (A. badiana), mutta on pienempi ja eroaa siitä muutoin seuraavasti: etusiivet vaaleammat ja joskus kauttaaltaan valkeahkokehnäiset. Tyvilaikku matalampi, ulottuu siiven keskilinjaan. Keskivyön ulkoreunan ulkonema vahvempi, valkoreunainen. Ulkoreunan keskellä ripsien tyvellä 3–4 pientä, mustaa pilkkua (paras tuntomerkki)

Koiraan uncus puuttuu. Sociukset pitkät. Sivulämssä S:n muotoinen 1/3 asti; sacculuksen uloke terävä; cucullus kapea, taipunut; heikosti suippeneva.

Naaraan lamella postvaginalis hiukan taipunut, hienopiikkinen; colliculum maljamainen, lähes pyöreä.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka elo–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Lentää illalla.

Toukka elää merinätkelmällä (Lathyrus japonicus) ja rantanätkelmällä (L. palustris), yhteenkudottujen lehtien välissä.

Koteloituu silkkiseen koppaan lehtikarikkeeseen.

Kosteilla merenrantaniityillä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Hancock, E. F., Bland, K. P. & Razowski, J. 2014. Tortricidae, Olethreutinae. Teoksessa: Bland, K. P. (toim.): Tortricidae (Part 2). The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 5(2). Brill. 467 s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mutanen, M. 2005. Erota sirppikääriäiset Ancylis badiana & Ancylis paludana. Baptria 30(1–2): 70.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.