Pihlajasirppikääriäinen – Ancylis selenana

Siipiväli 12–15 mm. Pää ja keskiruumis tummanruskeat, takaruumis ruskeanharmaa.

Etusiivet lähes yksivärisen tumman punaruskeat, kärkiosasta punertavammat. Siipipeili soikea, keltainen, harmaatäytteinen; hiukan sen etupuolella 2–3 pientä, mustaa, viirumaista täplää suonien kohdalla. Ripset siiven kärjen takaa takakulmaan asti okrankeltaiset, niissä hyvin heikko jakoviiru; tumma viiva kärjen takana puuttuu. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset kalpeanharmaat, niissä heikko jakoviiru.

Toukka 8 mm, meripihkankeltainen; pää vaalean kellertävänruskea; niskakilpi ruumiin värinen, sen molemmissa reunoissa musta täplä; peräkilpi huomaamaton.

Kotelo 5 mm, keltainen tai ruskehtavankeltainen.

Koiraan uncus puuttuu; sociukset leveälti yhtyneet tegumeniin; pedunculusten liuska silmiinpistävä. Sivulämssä kapea, kapeakaulainen; cucullus lyhyt, sen alareunassa uloke; sacculuksen uloke huomattava. Aedeagus lyhyt, kapenee kärkeenpäin.

Naaraan anaalipapillit kapeat. Sterigma heikosti kitinisoitunut takaosastaan; ostium bursae maljamainen. Colliculum lyhyt, melko tasaleveä. Ductus seminalis lähtee ductus bursaen tyvestä selkäpuolelta. Corpus bursae pitkänomaisen ovaali; signumit vahvasti kitinisoituneet, suipon lavan muotoiset.

Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.

Toukka elo–huhtikuussa; talvehtii 5. toukkavaiheessa.

Lentää illalla; tulee yöllä valolle.

Toukka elää tuomella (Prunus padus) ja pihlajalla (Sorbus aucuparia), ulkomailla myös mm. orapihlajalla (Crataegus) ja omenapuulla (Malus); nuorena harvassa kudoksessa lehden alapinnalla tai kahden päällekkäin yhteenkudotun lehden tai lehdykän välissä, syö tylppysolukkoa jättäen lehden yläpinnan koskemattomaksi. Talvehtii karikkeessa lähellä puun juuria.

Koteloituu keväällä päivän keskilämpötilan ollessa 10°C paikkeilla.

Rehevissä lehti- ja sekametsissä, lehdesniityillä, hakamailla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Ahn, N.-H. & Bae, Y.-S. 2007. A review of the genus Ancylis Hübner (Lepidoptera, Tortricidae) from Korea. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 58(3): 281–304.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Disqué, H. 1905. Die Tortriciden-Raupen der Pfalz. Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris" 17: 209–256.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Mutanen, M. & Välimäki, P. 2012. DNA-viivakoodit auttavat biologian selvittämisessä. Baptria 37(2): 57–59.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.