Pajusirppikääriäinen Ancylis geminana

Yleiskuvaus

Siipiväli 15–20 mm. Pää ja keskiruumis harmaanruskeat, takaruumis tuskin vaaleampi.

Etusiipien etupuolisko vaalean ruskeanharmaa, keskeltä siipeä tummanruskea. Takapuolisko valkeahkonharmaa, seassa vaalean ruskehtavanharmaata, valkeahkon juovan terävästi ruskeasta siiven osasta erottama; siinä 2 eteenpäin suuntautunutta mutkaa: yksi siiven keskikohdassa ja toinen ulkosarakkeessa. Siiven tyvialan etureunan lähellä 2 tai 3 pitkänomaista, mustaa pilkkua. Siipipeilin tyvi- ja etupuolella mustahko pitkittäisjuova. Pretornaalilaikku heikko tai lähes puuttuu. Etureunassa pieniä, tummia hakastäpliä. Takareunassa pieniä, ruskeita täpliä. Ripset vaaleanruskehtavat, niissä tummanruskea tyviviiru, joka katkeaa kärjessä, keskellä siro jakoviiru; kärjen takana ripsissä hieno, tumma viiva. Takasiivet harmaat tai vaaleanharmaat; ripset valkeahkot, niissä harmaa jakoviiru.

Toukka valkeahko; selkäjuova vihreänharmaa; sivuselkäjuova leveä, vihreänharmaa; sivujuova leveä, täpliksi hajonnut, vihreänharmaa; nystyrät valkeahkot. Pää vaaleanruskea, mustajuovainen; niskakilpi ruumiin värinen, sivuilla suuri, musta täplä ja takana 2 pienempää; peräkilpi kellertävä, mustareunainen; peräkampa olemassa.

Kotelo 7,0 mm, samean vihertävänruskea, siipiaiheet vaaleammat, pää ja keskiruumis kiiltävät, pintarakenne hieno. Pää ilman uloketta. Etureidet keskenään rajakkain. Keskijalat ja leukarihmat erillään. Jaokkeen A2 tyvirivin piikit suipot ja verrattain suuret. A10:ssä tavallisesti 4 suurta piikkiä yhdessä rivissä.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus pitkä, kapea. Sivulämssä muistuttaa hillasirppikääriäisen (A. comptana) omaa, mutta pitempi ja kapeampi; sacculus tylppäkärkinen; cuculluksen kärkiosa selvästi kapeampi ja pitempi.

Naaraan ostium pieni, suppilomainen, sen reuna yksinkertainen, pyöreä.

Elinkierto

Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkupuolelle.

Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Elintavat

Lentää iltahämärissä; tulee myöhemmin silloin tällöin valolle.

Toukka elää pajuilla (Salix), lehtikäärössä; talvehtii kopassa.

Koteloituu koppaan ravintokasvin pudonneeseen lehteen.

Elinympäristö

Kosteilla niityillä, rannoilla.

Ensisijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Disqué, H. 1905. Die Tortriciden-Raupen der Pfalz. Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris" 17: 209–256.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i–vi, 843 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0