Kellukkasirppikääriäinen – Ancylis obtusana

Siipiväli 10–13 mm. Pää ja keskiruumis kellertävän ruosteenruskeat, takaruumis harmaa.

Etusiipien kärki ei sirppimäinen. Pohjaväri ruosteenruskea, etureunassa tummanruskeita ja valkeahkoja hakastäpliä. Tyvilaikku suuri, kolmikulmainen, tumman ruosteenruskea, etureunasta suoraviivaisesti ruosteenkeltaisen juovan sekä ulkoreunasta melko viiston, harmahtavanvalkean, mustakehnäisen juovan rajaama. Etureunan ulkopuoliskossa suuri, tumman ruosteenruskea, kolmikulmainen laikku, joka pitenee vahvasti ulospäin kohti ulkoreunaa. Siiven kärjessä pyöreä, tumman ruosteenruskea täplä, joka on hienon, valkeahkon juovan reunustama. Siipipeili harmaa, mustakeskinen, sen reuna leveä, lyijynkiiltoinen. Ripset kermanvalkeat, siiven kärjessä ja ulkoreunan keskellä tummanharmaapeitteiset, niissä leveä, tummanharmaa jakoviiru, joka katkeaa kapealti kärjen takana. Takasiivet harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka valkeahkonkeltainen – vihertävänkeltainen; sivuselkäjuova epäselvä, vaaleanruskehtava; nystyrät ruumiin väriset. Pää kellertävänruskea; niskakilpi vaaleampi, sen sivuilla suuri, takareunassa kaksi hyvin pientä, mustaa täplää; peräkilpi vaaleanruskea, siinä kaksi mustahkoa laikkua.

Kotelo 7,3 mm, punertavanruskea. Pintarakenne melko hieno, rypyt heikot. Pää ilman uloketta. Otsan reunuksen kaudaalinen osa selvästi lyhyempi kuin frontaalinen. Leukarihmat rajakkain imukärsän kanssa. Etureidet keskenään rajakkain pitemmältä matkalta kuin niiden leveys siinä kohdassa. Keskijalat rajakkain leukarihmojen kanssa. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 3–4 piikkiä D1-sukasten välissä. A9:n ja A10:n piikit kohtalaisen pienet. A10:n selän piikkirivi 1–2-rivinen. Peräpää verrattain tylppä.

Muistuttaa kuvioiltaan luhtasirppikääriäistä (A. kenneli) ja paatsamasirppikääriäistä (A. unculana), mutta etusiipien kärki vain hiukan ulkoneva.

Koiraan sivulämssä tasaisesti kaartuva, kärjestä kapeampi, kaula kapea; sacculus leveä alareunan tyvestä, sen tyvellä sukasia, sen uloke pitkä ja kapea.

Naaraan ostium ovaali, sen takareuna karvainen; colliculum kuppimainen, kapeampi kuin ostium.

Lentää kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin.

Toukka elo–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Lentää iltapäivän auringonpaisteessa; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää ojakellukalla (Geum rivale), yhteenkudottujen lehtien välissä. Talvehtii ja koteloituu keväällä toukan suojapaikkaan.

Valoisissa metsissä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Ahn, N.-H. & Bae, Y.-S. 2007. A review of the genus Ancylis Hübner (Lepidoptera, Tortricidae) from Korea. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 58(3): 281–304.

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Svensson, I. 2009. Anmärkningsvärda fynd av småfjärilar (Microlepidoptera) i Sverige 2008. Entomologisk Tidskrift 130(1): 61–72.