Kanervasirppikääriäinen Ancylis unguicella

Yleiskuvaus

Siipiväli 14–18 mm. Naaras on pienempi, kapeampisiipinen ja terävämpikuvioinen kuin koiras. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, takaruumis harmaa.

Etusiivet valkeahkonharmaat, niissä runsaasti ruskehtavanharmaita riipusteita ja täpliä. Kuvioissa mustia juovia ja täpliä; ne ovat koiraalla harmaanruskeat, naaraalla mustanruskeat. Tyvisarakkeen ulkoreuna epäsäännöllisesti mutkainen, etureunassa pohjan värinen. Keskivyö kapea ja melko viisto, sen keskellä terävä hammas ulospäin. Ulkosarakkeen etuosassa pieni, epäsäännöllinen, mustanruskea täplä. Etureunassa valkeita ja ruskeanmustia hakastäpliä, niistä suurimmat ja selvimmät ulkosarakkeessa. Ripset lyijynharmaat, vaaleatyviset. Takasiivet harmaat; ripset hiukan vaaleammat, sisäreunassa valkeat, niissä tummemman harmaa jakoviiru.

Toukka harmahtavanruskea – vaaleanvihreä; nystyrät suuret, ruskeanharmaat. Pää kellertävänruskea, mustalaikkuinen; niskakilpi kellertävänruskea; peräkilpi ruskehtavanharmaa, edestä mustahkolaikkuinen tai -täpläinen.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan sivulämssä koko pituudeltaan leveämpi kuin kangassirppikääriäisellä (A. uncella), ilman kapeaa kaulaa; sacculuksen uloke hiukan kapeampi.

Naaraan ostium leveä, sulautuu asteittain colliculumiin ja ne muodostavat yhdessä pitkän suppilon.

Elinkierto

Lentää touko–heinäkuussa.

Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Elintavat

Lentää myöhään iltapäivällä ja auringonlaskun aikaan; tulee yöllä valolle.

Toukka elää kanervalla (Calluna vulgaris), puolukoilla (Vaccinium spp.) ja sianpuolukalla (Arctostaphylos uva-ursi), yhteenkudottujen versojen välissä. Talvehtii kopassa.

Koteloituu silkkiseen koppaan lehtikarikkeeseen.

Elinympäristö

Kuivilla kanervakankailla, rämeillä, kallioilla, tunturikankailla.

Ensisijainen
  • Mk – kangasmetsät; h – harjumetsät
Toissijaiset
  • Sr – rämeet
?

Viitteet

Ahn, N.-H. & Bae, Y.-S. 2007. A review of the genus Ancylis Hübner (Lepidoptera, Tortricidae) from Korea. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 58(3): 281–304.

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0