Korpikirjokääriäinen – Phiaris dissolutana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
![Image 1](/static/images/empty.gif)
Yleiskuvaus
Siipiväli 12–18 mm. Pää ja keskiruumis vaihtelevan tumman harmaanruskeat, mustahkonsekaiset, takaruumis ruskeanharmaa.
Etusiivet valkeahkot, niissä runsaasti mustanruskeita täpliä ja poikkijuovia, varsinkin koiraalla, naaraalla vähemmän. Etureunan hakastäplät leveät, valkeahkot, selvät. Kuviot mustat tai ruskehtavanmustat, hiukan valkeahkonsekaiset, varsinkin naaraalla: tyvisarake, jonka ulkoreunan keskellä terävä ulkonema; keskivyö leveä, leveimmillään takareunassa, sisältää pretornaalilaikun; subterminaalivyö hiukan epäsäännöllisen kolmikulmaisen laikun muotoinen, käsittää koko siiven kärjen. Ulkoreunajuova tumma – musta; ripset tumman ruskehtavanharmaat, vaaleampitäpläiset, takakulmassa hiukan vaaleammat. Takasiivet tummanharmaat; ripset vaaleammat, tyvestä kellertävät, jakoviiru vahva.
Toukka vihertävänruskea; pää vaaleanruskea; niskakilpi ruskea; peräkilpi ruumiin värinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- korpikirjokääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset