Kuusikirjokääriäinen Pseudohermenias abietana

Yleiskuvaus

Siipiväli 14–18 mm. Etusiivet valkeahkot, vahvasti tummanruskeapoikkijuovaiset, suonet tummanruskeat. Kuviot tumman punertavanruskeat, koostuvat useista laikuista, yksi 1/4 kohdalla, yksi 1/2 kohdalla, toinen takareunan keskikohdan etupuolella, yksi lähempänä takakulmaa ja viimeinen ulkosarakkeessa. Pienempiä täpliä voi olla etureunassa tai etummaisen ja takimmaisen keskilaikun välissä. Etureunan riipusteet ovat usein pienentyneet. Ulkoreunassa vaihtelevan levyinen tummentuma, joka, jos se on hyvin kehittynyt, sisältää kaksi vaaleaa silmäpistettä kärjen takana. Ripset vaaleamman ja tummemman kellanharmaan täplittämät, hyvin kehittyneiden silmäpisteiden kohdalta vaaleatäpläiset, niissä hieno, tumma jakoviiru. Takasiivet melko tumman harmaanruskeat; ripset kellertävänvalkeat, niissä vahva, tumma jakoviiru.

Toukka punaruskea; pää musta; niskakilpi keltainen, takaa mustareunainen; peräkilpi vartalon värinen.

Kotelo 7,6–8,6 mm, punaruskea, pintarakenne kohtalaisen hieno, siipisuonet selvät. Clypeuksessa ja kremasterissa selvempiä ryppyjä. Sukaset keskipituiset.

Elinkierto

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Elintavat

Löydettävissä helposti kuusenoksia kopistelemalla; tulee valolle.

Toukka elää kuusella (Picea abies); kovertaa samavuotisia neulasia silkkiputkesta käsin. Suurin osa ulosteista poistetaan koverteesta putken kautta. Vanhemmat toukat elävät löyhässä silkkikudoksessa neulasten välissä, jossa myös talvehtivat.

Koteloituu putkeen, joka valmistetaan 6–8 silkillä vuoratusta neulasesta.

Elinympäristö

Valoisissa havumetsissä, kuusiaitojen ympärillä.

Ensisijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Toissijaiset
  • Mkt – tuoreet ja lehtomaiset kankaat
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0