Tuominunnakääriäinen Hedya dimidiana

Yleiskuvaus

Siipiväli 18–23 mm. Pää ja keskiruumis harmaanruskeat, otsa ja huulirihmat kellertävämmät; takaruumis vaaleahkon ruskehtavanharmaa.

Etusiivet tumman harmaanruskeat – ruskeanharmaat, niissä siniharmaita poikkijuovia ja mustahkoa riipustusta. Ulompi tyvipoikkivyö ja keskivyö tummanruskeat. Etureunassa keskikohdan ja kärjen välissä suuri, kolmikulmainen, valkea laikku. Ripset ruskeanharmaat, tummempitäpläiset, tyviviiru musta. Takasiivet tummahkon ruskehtavanharmaat; ripset ruskehtavanvalkeat, kärjessä tummemmat, niissä ruskea jakoviiru.

Toukka vaaleanharmaa; nystyrät mustat. Pää ja niskakilpi mustat; peräkilpi ruskehtava.

Kotelo 9–11,5 mm, musta. Siipisuonet vahvasti ulkonevat. Otsa ja mesonotum verrattain kiiltävät, selvästi poikkiryppyiset. Otsassa 2 paria sukasia. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä olevat uurteet eivät keskeltä silloittuneet. Jaokkeen A2 tyvirivi piikkejä puuttuu tai se on tuskin havaittava. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 7–9 piikkiä D1-sukasten välissä. A10:n selkäpuolella ei piikkejä. Kremaster hyvin kehittynyt, takaa poikkipäinen.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus suippokärkinen; sociukset verrattain pienet; gnathos piikkinen. Sivulämssä pitkänomainen; sacculuksen alareunassa sukaskimppuja. Aedeagus ilman kornuutteja.

Naaraan sterigma keskeltä vahvasti leventynyt, edestä pyöristynyt, takareuna syvään kovera. Antrum pitkänomainen, heikosti kitinisoitunut. Corpus bursaessa kaksi signumia, joista toinen pienempi.

Elinkierto

Lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Elintavat

Lentää päivällä tuomien ympärillä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää tuomella (Prunus padus); elo–syyskuussa yhteenkudottujen lehtien välissä; talvehtimisen jälkeen keväällä aukeavissa silmuissa, kukkanupuissa ja käärityissä kärkilehdissä.

Koteloituu toukan ruokailupaikkaan.

Elinympäristö

Lehti- ja sekametsissä.

Ensisijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Toissijaiset
  • Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
?

Viitteet

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Patočka, J. 1980. Beitrag zur Puppenmorphologie und -Taxonomie der Tribus Olethreutini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 44(1): 57–67.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Razowski, J. 2001. Die Tortriciden (Lepidoptera, Tortricidae) Mitteleuropas. František Slamka, Bratislava. 319 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0