Siipiväli 17–23 mm. Väreiltään ja kuvioiltaan tavattoman muunteleva laji. Keskiruumiissa vahva, keskeltä musta pitkittäistöyhtö.

Etusiivet harmaat, okranruskeat tai tumman purppuranruskeat; suomutupsut hienot. Suonet joskus vaaleat, harvoin leveälti valkeahkonokrat. Tyvisarakkeen ulkoreunassa yksittäisiä pieniä suomutupsuja (vrt. arotalvikääriäinen (A. scabrana)); keskivyön sisäreunassa viisto, pystyistä suomuista muodostunut juova. Keskivyö ja kostaalilaikku yhtyneet, tummahkot tai punaruskeat, usein häipyvät. Etureunassa toisinaan leveä, valkea, takaa mustahkoreunainen pitkittäisjuova, tai siiven keskellä okra ja ruosteenruskea pitkittäisjuova, tai takareuna leveälti valkeahkonokra. Takasiivet vaaleanharmaat, niissä tavallisesti heikko verkkokuvio; ripset hiukan vaaleammat, niissä useimmiten kaksi hienoa jakoviirua.

Toukka vaaleanvihreä; nystyrät ruumiin väriset. Pää ruskehtavanvihreä tai vaaleanvihreä, pistesilmien alue ja takakulmat mustahkonruskeat; niskakilpi ruskehtavanvihreä tai vaaleanvihreä.

Kotelo 10,0–12,0 mm, punaruskea, siipiaiheet tummemmat, suonet karkeat, pintarakenne kohtalaisen karkea, rypyt paikoin vahvat. Otsa melko litteän pyöristynyt vatsapuolelta katsottuna ja selvästi kulmikas taaksepäin selkäpuolelta katsottuna. Clypeus vahvasti ryppyinen yläpuolelta. Labium tyvestä nystyinen. Koiraan tuntosarvet ylittävät keskijalat. Etujalat keskilonkkien kanssa rajakkain 2–4 kertaa pitemmältä matkalta kuin keskijalat. Takasiipien yhteinen raja paljon pitempi kuin takajalkojen näkyvien kärkiosien raja. Jaokkeen A2 kaudaalirivissä 8–12 piikkiä D2-sukasten välissä. A4:n kaudaalirivin piikit paljon pienemmät kuin tyvirivin. A8:n tyvirivissä 4–5 piikkiä D1-sukasten välissä. Kremaster korkeintaan heikosti harjanteinen takaa katsottuna. Kremasterin kulmat pidentyneet teräviksi hampaiksi.

Kirjotalvikääriäinen – Acleris hastiana