Nunnahitukoi – Elachista cingillella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus

Yleiskuvaus
Siipiväli 7–8,5 mm. Pää ja niskatupsut tummanharmaat, otsa vaaleampi. Huulirihmat valkeahkot. Tuntosarvet harmaat, tummarenkaiset. Keskiruumis pään värinen. Jalat harmaat, nilkat vaaleammat, mustahkotäpläiset; takasäärissä päällä melko tumman harmaita karvoja. Takaruumis harmaa, perätupsu valkeahko.
Etusiivet mustahkonharmaat; keskivyö valkea, lähes suora, kapea, lähes tasalevyinen. Ripset tyvestä mustat, jakoviiru tummanharmaa, tummasirotteinen, sen ulkopuoli siiven kärjestä ulkoreunan keskelle valkeahko, muuten harmaa. Takasiivet tummanharmaat.
Toukka tumman oliivinvihreä, mustahkonsävyinen. Niskakilpi muodostuu kahdesta leveästä, kolmiomaisesta levystä, joiden ulkoreunassa 4–5 vaaleampaa laikkua; rintakilpi tylpän tiimalasin muotoinen, sen keskiosassa heikko kaventuma ja huomattava kitinisoituma distaalialassa; peräkilpi leveän kilven muotoinen, huonosti erottuva, koska on heikosti kitinisoitunut.
Kotelon pronotumin etuliuskojen reunat uurteiset. Mesonotumin pinnalla kaksi pitkää symmetristä riviä ± pitkänomaisia kohoumia, jotka häipyvät takaa. Sivuilla kaksi ohutta ja lyhyttä heikosti ulkonevaa harjannetta. Ulkoiset ääriviivat epäsäännölliset, niissä pikkuruiset, pyöreät ulkonemat, joita seuraa takana heikko pullistuma. Takaruumiin pitkittäinen harjanne metanotumista takimmaiseen jaokkeeseen ei kovin kohollaan. Jaokkeet A9 ja A10 yhteensulautuneet muodostaen jokseenkin kolmiomaisen rakenteen, jonka takaosa on kapeampi ja pyöristynyt. Kremasterissa kaksi harvaa ryhmää koukkuja A10:n symmetrisissä ulokkeissa. A10:ssä on joitakin harvoja koukkuja, joista osa näkyvissä selkäpuolella.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- nunnahitukoi (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset