Siipiväli 11–15 mm. Pieni laji. Pää ja keskiruumis punertavan valkeanharmaat, ruskeasirotteiset. Huulirihmat vaaleanpunertavat, keskijaoke ulkoa ruskehtava; kärkijaoke paljon pitempi kuin keskijaoke, pitkänomaisen suippo, siinä kaksi mustaa rengasta: toinen tyvellä, toinen kärjen lähellä. Tuntosarvet kellertävän ruskeanharmaat.

Etusiivet purppuranruskeat, seassa tumman harmahtavanruskeaa ja valkeahkoa, varsinkin etureunassa; tyviala valkoisempi. Vinotäplät mustat, ulkopuolelta valkeahkoreunaiset; keskitäplä valkea, tummareunainen; näiden välissä ja etupuolella tumman harmaanruskea laikku, joka ulottuu etureunaan. Ulkoreunassa joskus rivi heikkoja, tummempia pilkkuja. Ripset punertavat, kärjestä harmahtavat. Takasiivet vaaleanharmaat, kärjestä tummemmat.

Toukka –13 mm, keltainen, kellanvihreä tai vihreä, prothorax punaruskea; pitkittäisjuovat häipyvärajaiset, epäselvät: selkä- ja sivuselkäjuova yhteensulautuneet, samoin lisäsivu- ja sivujuova; nystyrät ruskeat, sykatyvirenkaat mustanruskeat; hengitysaukkojen reunat mustat. Pää yksivärisen tummanruskea; niskakilpi ja prothoraxin nystyrät mustanruskeat; peräkilpi ja -jalat tumman kellanruskeat; prothoraxin rintajalat tummanruskeat, meso- ja metathoraxin kellanvihreät. Epikraniaali-indeksi 1,5–2,5.

Kotelo 4,5–5,2 mm, varsin pieni, punertavanruskea, melko kiiltävä, pintarakenne melko hieno. Etusiipien suonet huonosti havaittavat. Tuntosarvien vapaat päät loivasti taipuneet, niiden kärjet ovat vinossa sivulle vähemmän kuin tuntosarven leveyden verran. Imukärsä keskijalkojen kanssa rajakkain suunnilleen yhtä pitkän matkan kuin tuntosarvien kanssa. Leukarihmojen ja genojen raja verrattain jyrkkä. Kremaster verrattain suuri, kaudaalisivu usein kovera; peräkoukut heikot. Peräpään ääriviiva selkäpuolelta kovera sivulta katsottuna, sitten kupera, kärki viisto.

Porkkanalattakoi – Agonopterix purpurea

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet