Puistosilmukoi (lehtikuusisilmukoi) Argyresthia laevigatella

Yleiskuvaus

Siipiväli 9,5–13,5 mm. Pää ruskehtavanharmaa; otsa kermanvalkea. Tuntosarvien scapus kermanvalkea, siima heikosti valkeahko- ja vaalean ruskehtavanharmaarenkainen. Keskiruumis kiiltävän pronssinharmaa. Jalat vaaleanharmaat. Takaruumis tummanharmaa.

Etusiivet yksivärisen kiiltävän pronssinharmaat. Takasiivet melko tumman harmaat.

Toukka vaaleankeltainen; pää musta; niskakilpi muodostuu kahdesta kolmiomaisesta, ruskehtavasta, takaa mustahkosta levystä; käsnäjalat mustat.

Kotelo 4,6–5,2 mm, verrattain solakka, oranssinruskea, silkinkiiltoinen. Pintarakenne kohtalaisen hieno, nystyinen. Otsassa korkeintaan pari pientä kyhmyä. Imukärsä lyhyempi kuin etujalat, jotka rajakkain. Metanotumissa ja jaokkeissa A1–A8 lyhyitä tai tuskin näkyviä sukasia tai okia. Takaruumiin takimmaisten jaokkeiden ja kremasterin oat terävät. A8:ssa ei okaista poikkiharjannetta. A9:ssä okia ja sukasia. Peräpää vatsapuolelta katsottuna tylppä. Kremasterissa vain lyhyitä okia. A10:ssä kremasterin kahden oan lisäksi pari sivuokaa. Selkäpuolen oat puuttuvat siitä.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan 8. jaokkeen kitinisoituneessa haarukassa selvät haarat, joista kumpikin alle 0,120 mm. Vinculumin etukulmat suipot. Aedeaguksessa 16–25 pienen hampaan kimppu, ne ovat selvempiä kuin sukulaislajeilla.

Naaraan antrumissa selviä piikkejä. Signumin kitinisoituneen sarven pituus ainakin 0,200 mm.

Elinkierto

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii.

Elintavat

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää lehtikuusella (Larix); kovertaa versoa, jonka neulaset lakastuvat ja putoavat. Ennen koteloitumista toukka järsii pyöreän aukon, joka peitetään silkillä.

Koteloituu valkeaan kotelokoppaan.

Elinympäristö

Lehtikuusikasvustoissa.

Ensisijainen
Toissijaiset
?

Viitteet

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2012. Review of the unicolorous species of the subgenus Blastotere (Lepidoptera, Argyresthiidae) with descriptions of Argyresthia svenssoni sp. n. and A. kulfani sp. n. Entomologisk Tidskrift 132(4): 257–274.

Friese, G. 1969. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Argyresthiidae. Beiträge zur Entomologie 19(7/8): 693–752.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0