Apilamiinakoi – Phyllonorycter trifoliella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 6,5–7,5 mm. Pää ruskea, takaa ainakin koiraalla vaaleanbeesi. Otsa koiraalla metallisen harmaa, naaraalla kiiltävän valkea. Tuntosarvet tummanruskeat, 8 kärjimmäistä jaoketta valkeahkot. Keskiruumis hopeanharmaa, sivuilta oranssinruskea. Takaruumis hopeanharmaa.
Etusiivet oranssinruskeat; kuviot hopeanvalkeat, selvät. Tyvijuomu nuijamainen, kokonaan mustareunainen. Takareunassa tyven lähellä pieni, valkea laikku, joka voi olla lähes häipynyt, mutta joskus yhtä suuri kuin nätkelmämiinakoilla (P. nigrescentella) ja ketomiinakoilla (P. insignitella). Keskivyö tasalevyinen tai hiukan leveämpi takareunassa, heikosti taipunut tai kulmikas siipitaitteen kohdalla, tyvipuolelta aina mustareunainen, ulkopuolelta ainakin osittain mustien suomujen reunustama. Etureunassa kolme suunnilleen yhtä suurta hakastäplää; takareunassa kaksi, joista sisempi on tavallisesti suurempi kuin ulompi. Kaikki hakastäplät tyvipuolelta mustareunaiset. Siiven kärjessä musta täplä, joka on naaraalla erityisen selvä. Ripset harmaat, siiven kärjen ympärillä valkeahkot, niiden jakoviiru kulkee koiraalla läpi ulomman dorsaalihakastäplän, naaraalla se on hyvin lyhyt. Takasiivet ja niiden ripset harmaat.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- apilamiinakoi (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset