Apilamiinakoi Phyllonorycter trifoliella

Yleiskuvaus

Siipiväli 6,5–7,5 mm. Pää ruskea, takaa ainakin koiraalla vaaleanbeesi. Otsa koiraalla metallisen harmaa, naaraalla kiiltävän valkea. Tuntosarvet tummanruskeat, 8 kärjimmäistä jaoketta valkeahkot. Keskiruumis hopeanharmaa, sivuilta oranssinruskea. Takaruumis hopeanharmaa.

Etusiivet oranssinruskeat; kuviot hopeanvalkeat, selvät. Tyvijuomu nuijamainen, kokonaan mustareunainen. Takareunassa tyven lähellä pieni, valkea laikku, joka voi olla lähes häipynyt, mutta joskus yhtä suuri kuin nätkelmämiinakoilla (P. nigrescentella) ja ketomiinakoilla (P. insignitella). Keskivyö tasalevyinen tai hiukan leveämpi takareunassa, heikosti taipunut tai kulmikas siipitaitteen kohdalla, tyvipuolelta aina mustareunainen, ulkopuolelta ainakin osittain mustien suomujen reunustama. Etureunassa kolme suunnilleen yhtä suurta hakastäplää; takareunassa kaksi, joista sisempi on tavallisesti suurempi kuin ulompi. Kaikki hakastäplät tyvipuolelta mustareunaiset. Siiven kärjessä musta täplä, joka on naaraalla erityisen selvä. Ripset harmaat, siiven kärjen ympärillä valkeahkot, niiden jakoviiru kulkee koiraalla läpi ulomman dorsaalihakastäplän, naaraalla se on hyvin lyhyt. Takasiivet ja niiden ripset harmaat.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Phyllonorycter trifoliella
Auktorit
(Gerasimov, 1933)
Yleiskieliset nimet
  • apilamiinakoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.58964
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Phyllonorycter trifoliella
6 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset