Raitamiinakoi – Phyllonorycter dubitella

Siipiväli 6–9 mm. Pää ruosteenruskea, takaa valkeahko. Otsa ja huulirihmat valkeat, jälkimmäisissä joskus joitakin tummia suomuja. Tuntosarvet harmaat, keskeltä heikosti tummarenkaiset, tyviosasta vaaleammat, kaksi kärjimmäistä jaoketta mustahkot. Keskiruumis oranssi, siinä selvä, valkea keskijuova; siipikannet kiiltävän oranssit, takaosasta valkeat.

Etusiivet kullanoranssit; kuviot valkeat. Tyvijuomu heikosti taipunut, sen tumma reunus rajoittunut muutamaan tummaan suomuun kärkikolmanneksen molemmilla puolilla. Tyvisarakkeen takareunassa pieni täplä. Etureunassa neljä, takareunassa kolme hakastäplää, jotka ovat tyvipuolelta tummareunaiset; 1. hakastäpläpari kapeita, pitkänomaisia, kaartuvat vahvasti kohti siiven kärkeä ja lähes koskettavat toisiaan muodostaen teräväkulmaisen, katkenneen poikkivyön; 3. ja 4. kostaalihakastäplät vähemmän selvät ja tumma reunus voi puuttua. Siiven kärjen musta juova lyhyt, epäselvä, sen etureunassa usein valkeahkoja suomuja. Ripset vaalean harmaanbeesit, niissä tummanruskea tyviviiru, jonka sisäpuolella ei liilaa hohtoa. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat.

Toukka vaaleankeltainen; jaokkeissa A4–A5 oranssi laikku. Pää vaaleanruskea, suuosat ja saumat tummanruskeat.

Kotelo 3,0–4,2 mm, hunajanruskea – punaruskea. Metanotumin takareunan lähellä ei kuoppia. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolella yksinkertainen. A8:ssa 2 paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster tylppä, ei ylitä piikkiensä tyveä; on selkäpuolelta hiukan kupera sivulta katsottuna. Sen päässä 2 piikkiä – ne ovat melko lyhyet ja tyvestä leveät.