Koreamiinakoi – Phyllonorycter roboris

Siipiväli 6,5–8 mm. Pää valkea, otsa lumivalkea. Huulirihmat kalpeankellertävät, kärjestä valkeat. Tuntosarvet kellertävänvalkeat, heikosti tummempirenkaiset. Keskiruumis valkea, siinä kaksi kullanruskeaa pitkittäisjuovaa. Etu- ja keskijalat kalpeankellertävät, takajalat valkeat, kaikki silkinkiiltoisia, ilman täpliä; etulonkat lumivalkeat. Takaruumis harmaa, kärjestä valkeahko.

Etusiivet kiiltävän lumivalkeat. Etureunan tyveltä lähtee hyvin viisto, kullanruskea poikkivyö, joka on edestä leveä ja ulkopuolelta ruskeareunainen. Etureunassa ulkosarakkeessa neljä tumman harmaanruskeaa hakastäplää, joiden sisäreunassa okraa sävyä; sisin viisto ja lähes ulottuu samanlaiseen dorsaalihakastäplään. Siiven kärjessä kullanruskea laikku, jonka sisällä musta täplä. Ripsissä tumma kärkikoukku ja musta tyviviiru. Takasiivet vaaleanharmaat; ripset valkeahkot.

Toukka kalpeanvihreä; pää vaaleanruskea.

Kotelo 3,2–3,6 mm, tumman punertavanruskea – mustanruskea. Mesonotumissa selvä kuoppa. Etusiivissä suomumainen rakenne, ne ovat läpikuultamattomat. Metanotum ilman kuoppia lähellä takareunaa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolelta yksinkertainen. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster verrattain leveä ja lyhyt, vatsapuolelta hiukan suippeneva kohti kärkeä, siinä 4 piikkiä, joista ulommat verrattain suuret ja sisemmät ovat pienet, sijaitsevat kremasterin selkäpuolella.

Koiraan sivulämssä heikosti taipunut ja melko leveä, pyöreäkärkinen; sen tyvellä on kartiomainen tyviuloke, jossa filamentti. Saccus lyhyt ja kulmikas. Aedeagus verrattain lyhyt, sen kärjessä kapea, okamainen reunus. 8. sterniitti leveä, lähes suorakulmainen, siinä matala sisenemä.

Naaraan takimmaiset apofyysit pitkät, etummaiset lyhyet. Ostium hyvin leveä, suppilomainen. Signum koostuu neljän tai viiden pienen kartion rivistä heikosti kitinisoituneessa levyssä.

Lentää toukokuun loppupuolelta kesäkuun loppupuolelle.

Toukka heinä–elokuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää tammella (Quercus). Koverre suuri, telttamainen, lehden alapinnalla, 15–20 mm pitkä, usein lähellä lehden tyveä. Alempi päällysketto näyttää sileältä paljaalla silmällä, mutta suurennettuna näkyy useita hienoja, pitkittäisiä ryppyjä. Uloste mustana massana koverteen nurkassa.

Koteloituu silkinvalkeaan koppaan, joka on kiinnitetty koverteen kattoon sisäpuolelle. Toisin kuin useimmilla muilla tammen Phyllonorycter-lajeilla, joilla exuvium on vaalean oliivin- tai punertavanruskea, on se tällä tumma, mustahko.

Tammimetsissä, puistoissa, hakamailla.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1846. Die Arten der Blattminirergattung Lithocolletis. Linnaea Entomologica 1: 166–261.