Nieriät – Salvelinus

Nieriä – Salvelinus alpinus

laji - 1 laji - 69 havaintoa

Tekijänoikeuksien haltija: Markku Varjo

Lisenssi: ©

Yleiskuvaus

Punavatsainen nieriä on lohikalojen lahkoon kuuluva kylmien vesien asukki, joka on levinneisyydeltään maailman pohjoisin sisävesikala. Suomessa nieriät jaotellaan usein iso- ja pikkunieriöihin.Paino tavallisesti nieriä noin 0,1–3 kg. Ennätysnieriä suomessa 9,6 kg ja maailmalla yli 10 kg. Pituus tavallisesti 30–75 cm, pikkunieriöillä vain 10–20 cm. Ruumiinmuoto matala ja paksu. Nieriällä on oliivinvihreät tai harmaanruskeat kyljet, joissa on vaaleita pilkkuja. Vatsa on oranssi tai punertava. Värit kirkastuvat kutuajan lähestyessä. Suupielet ulottuvat silmien takapuolelle ja suussa on runsaasti hampaita. Kutuaikana koiraan alaleukaan voi muodostua koukku. Suomuja on kylkiviivalla 123–152. Nieriällä on muiden lohikalojen tavoin rasvaevä. Vatsapuolen evissä on valkoinen etureuna. Pyrstöevä on tumma.

Levinneisyys Suomessa

Pohjois-Lappi, Kuolimo ja Saimaa.

Elinympäristö

Viileävetisten järvien vapaanveden ja pohjan läheiset alueet. Kylmä vesi on nieriälle elinehto, sillä sen veri kykenee kuljettamaan happea vain alle 15–16 asteisessa vedessä. Laji vaatii myös hapekasta vettä ja on herkkä happamoitumiselle. Nieriä on sopeutunut elinympäristöihin, joissa muut kalalajit eivät pärjää, joten nieriä on heikko kilpailemaan ravinnosta ja elintilasta.

Tunnistaminen

Samannäköisiä lajeja: Puro- ja harmaanieriä, lohi ja taimen.Harmaanieriästä poiketen nieriän pyrstö- ja selkäevä ovat pilkuttomia. Puronieriöillä on taas selässä, selkäevässä ja pyrstöevässä mosaiikkimainen kuvio, mikä nieriältä puuttuu. Lohesta ja taimenesta poiketen nieriän vatsapuolen evissä on valkoinen etureuna, kylkitäplät ovat vaaleita ja suupielet ulottuvat silmän taakse.

Lajikuvausten lähteet

Lähteet:

Pinkka oppimisympäristö: Vesieliöiden lajintunnistus - Kalat