Kissa – Felis catus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Suomeen kissa saapui ilmeisesti vasta viikinkien mukana, ainakaan kissoista ei ole maassamme tietoja sitä edeltävältä ajalta.
Nykyisin Suomessa arvioidaan olevan satoja tuhansia tai jopa miljoona kissaa. Luonnonvaraisena eläviä, täysin villiintyneitä kissoja on jonkin verran. Hylätyt kissat kokevat kuitenkin yleensä kovan kohtalon: koska ne kestävät huonosti pakkasia, ne yleensä menehtyvät viimeistään talven tullen. Kaupunkialueilta niitä saatetaan pyydystää ja viedä eläinhoitoloihin. Moni kuolee liikenteen uhrina. Maaseudulla metsästäjän loukkuun mennyt villiintynyt kissa yleensä lopetetaan. Selvästi villiintynyt kissa on rauhoittamaton eläin, jonka saa tappaa (3).
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Kissa kesytettiin kotieläimeksi Lähi-Idässä jo noin 10 000 vuotta sitten. Sen kantamuoto on afrikkalainen villikissa (Felis silvestris lubica). Kissasta oli hyötyä, koska se piti jyrisijät kurissa viljavarastoissa. Lisäksi egyptiläiset palvoivat kissoja jumalina. Varhaisimmat löydöt kissoista Euroopassa ovat 9000 vuoden takaa Kyprokselta. Kissojen levittäytyessä Euroopassa se on todennäköisesti risteytynyt jonkin verran eurooppalaisen metsäkissan (Felis silvestris silvestris) kanssa.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja