Harmaahilse Helminthosporium solani

Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Taudinaiheuttaja on kuvattu ensimmäisen kerran Saksassa 1871 nimellä Spondylocladium atrovirens. Sittemmin taudinaiheuttaja on löydetty useimmista maista, joissa perunaa kasvatetaan. Taudinaiheuttajan tarkkaa alkuperää ei ole tiettävästi selvitetty, mutta Eurooppaan päädyttyään se lienee levinnyt siemenperunan mukana nopeasti paikasta toiseen. Tautia on pidetty merkityksettömänä perunantuotannolle aina 1960-luvulle asti, mistä syystä taudin esiintymistä ei ole juurikaan tarkkailtu tai raportoitu. Tauti alkoi yleistyä Euroopassa nopeasti 1960–1970-lukujen taitteessa ja nykyisin sitä pidetään yhtenä pahimmista perunan ulkonäköä pilaavista tekijöistä. Taudinaiheuttajan leviämisestä Suomeen ei ole tarkkaa tietoa. Sitä on esiintynyt lämpimissä ja kosteissa kellareissa 1950–1960- luvuilla. Suomessa taudinaiheuttaja on varmuudella kuvattu ensimmäisen kerran 1972 jolloin sen todettiin olleen yleisin taudinaiheuttaja vuosina 1967–1970 tutkituissa ruokaperunanäytteissä. Nykyisin harmaahilsettä esiintyy miltei kaikissa ruokaperunaerissä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Asko Hannukkala (Luke )

CC BY 4.0