Rapurutto (rapurutto As-tyyppi ja Ps1-tyyppi) – Aphanomyces astaci
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Rapurutto on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Siellä se elää sikäläisten rapulajien loisena, mutta on muiden mantereiden makean veden ravuille tuhoisa tauti. Rapurutolla ei ole muita isäntäeläimiä kuin makean veden ravut ja taskuravut, joten rapuruttoa ei voi esiintyä ravuttomissa vesistöissä. Suomessa esiintyy pääasiassa kahta rapuruttotyyppiä: vanha jokiraputyyppi (As-tyyppi) ja täplärapujen mukana tullut tyyppi (Ps1-tyyppi).
Vuonna 2020 todettiin Kemijoen suulla jokirapukuolema, jonka aiheuttaja oli rapuruton Pc- tyyppi. Se on ominainen Pohjois-Amerikan eteläosan suoravuille. Euroopassa sitä on todettu maissa, joissa suorapuja esiintyy myös luonnossa, kuten Espanjassa. Lisäksi sitä on löytynyt akvaarioissa pidettäviltä rapulajeilta. Pc-tyypin leviämisreittinä Kemijokeen saattaa olla laivaliikenteen mukana alueelle päätynyt villasaksirapu, joita on havaittu yksittäisinä pitkin koko rannikkoaluetta. Villasaksiravun tiedetään voivan toimia rapuruton oireettomana kantajana. Toinen vaihtoehto on akvaariossa elävän tartunnankantajaravun tai itiöitä sisältävän akvaarioveden pääseminen luontoon.
Rapurutto on levinnyt amerikkalaisten rapulajien mukana eri puolille maailmaa. Eurooppaan (Italiaan) se saapui ilmeisesti laivojen pilssivesien mukana kulkeutuneissa ravuissa 1850-luvun lopussa. Tauti levisi Euroopassa kotoperäisten rapulajien kaupan myötä, Venäjältä Suomeen vuonna 1893 ja Suomesta Ruotsiin vuonna 1907. Amerikkalaisia rapuja tuotiin tarkoituksellisesti tiettävästi ensimmäisen kerran Eurooppaan nykyisen Puolan alueelle vasta vuonna 1890.
Suomessa rapurutto leviää paitsi rapukaupan ja muun rapujen kuljetuksen välityksellä, myös siirtoistutuksissa varsinkin täplärapujen mukana, mutta myös jokiravuissa, joissa tauti saattaa elää piilevänä. Suomessa jokiravun levinneisyyden moninkertaistuminen etelästä aina napapiirille saakka 1900-luvulla on siirtoistutusten seurausta. Onkin todennäköistä, että As-tyypin rapurutto on kulkeutunut jokirapuistukkaiden mukana ja siksi sen aiheuttamia rapukuolemia on vuosittain siellä täällä koko jokiravun levinneisyysalueella. Suomeen täplärapu (ks. täplärapua koskeva infosivu), ja sen mukana Ps1-tyypin rapurutto, tuotiin 1967. Ps1-tyypin rapuruton levinneisyys ja sen jokirapukannoissa aiheuttamat tuhot ovat selvästi yhteydessä täplärapujen esiintymiseen.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja