Koukkuvesikirppu – Cercopagis pengoi

Koukkuvesikirppu on kotoisin Kaspianmeren alueelta, mistä se on levinnyt Itämereen todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana. Se havaittiin ensimmäisen kerran Riianlahdella ja Suomenlahdella vuonna 1992, minkä jälkeen se on levinnyt miltei koko Itämeren alueelle pohjoista Perämerta lukuun ottamatta. Suurimmat tiheydet on havaittu itäiseltä Suomenlahdelta, Riianlahdelta ja Gdanskinlahdelta. Laji on levinnyt Itämerestä edelleen Pohjois-Amerikan suuriin järviin, missä se on muodostunut suureksi ongelmaksi. Painolastivesissä kulkeutumisen lisäksi eläimet voivat siirtyä vesistöstä toiseen myös puhdistamattomien kalastusvälineiden mukana.

Koukkuvesikirppua tavataan Itämeren planktonissa vain lämpimän veden aikaan loppukesällä ja syksyllä.  Muun ajan vuodesta se viettää pohjalla lepomunina. Laji lisääntyy partenogeneettisesti, eli naaraat pystyvät lisääntymään ilman hedelmöitystä, minkä takia populaatioiden yksilömäärät voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa nopeasti. Koukkuvesikirppu on murtovesilaji, mutta se sietää myös makeaa vettä. Tosin Suomen järviin leviäminen ei ole todennäköistä niiden alhaisen elektrolyyttipitoisuuden vuoksi.