Vaeltajasimpukka – Dreissena polymorpha

Vaeltajasimpukka on kotoisin Kaspian ja Mustanmeren alueelta, mistä se on levinnyt Luoteis-Venäjälle, Keski- ja Länsi-Eurooppaan, Brittein saarille ja Irlantiin, eteläiseen Skandinaviaan, Itämereen sekä Pohjois-Amerikkaan. Sen levinneisyysalue laajeni Euroopassa jo 1800-luvulla, jolloin se levisi myös eteläiselle Itämerelle jokien ja laivaliikenteelle rakennettujen kanavien kautta. Itäiseltä Suomenlahdelta simpukka löytyi 1990-luvulla; tosin Viron puolella Peipsijärvestä merelle levittäytyneitä simpukoita havaittiin jo 1930-luvulla. Nykyään se on asettunut itäisimmälle Suomenlahdelle ja Riianlahden vähäsuolaisiin osiin.

Vaeltajasimpukka esiintyy järvissä, joissa ja murtovedessä, mutta sen haitallisimmat massaesiintymät ovat makeissa vesissä. Se esiintyy suuressa osassa Keski-Eurooppaa joissa ja järvissä. Suomessa sen esiintymät ovat paikallisia itäisellä Suomenlahdella. Suomen makeista vesistä sitä ei ole löydetty, mutta Laatokassa ja Viron sekä Ruotsin järvissä se on elänyt jo pitkään.

Vaeltajasimpukan leviämistä edistää sen nopea lisääntyminen ja planktinen toukkavaihe. Toukat voivat levitä laivojen painolastivesien mukana tai kiinnittyneenä laivojen runkoon sekä kalastusvälineiden, veneiden, ajopuiden ja jopa lintujen mukana.