Arion

Yleiskuvaus

Espanjansiruetana on Etelä-Euroopasta lähtöisin oleva kulttuurisidonnainen vieraslaji, joka on levinnyt 1900-luvun loppupuolella laajalle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan ihmisen mukana tahattomasti. Espanjansiruetana on väritykseltään vaihteleva, kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana. Kaikkiruokainen laji on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.

Levinneisyys Suomessa

Manner-Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1994. Nykyisellään laji on vakiintunut Suomeen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Lajin havaintoilmoitusmäärät vaihtelevat vuosittain. Havaintoja on kertynyt eniten leutojen talvien jälkeen sekä sateisina ja lämpiminä syksyinä. Suomessa on tiettyjä alueita, joilla kanta on jo erittäin runsas. Eniten havaintoilmoituksia on Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.

Tunnistaminen

Espanjansiruetana kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva. Suomen yksilöt ovat yleensä olleet murretun oranssinpunaruskeita, likaisenruskeita tai mustia. Nuorilla yksilöillä saattaa olla kyljillä tummat pitkittäisjuovat. Oikealla kyljellä oleva hengitysaukko on espanjansiruetanalla kilven puolivälin etupuolella. Selkä on harjaton ja kupera, päältä katsoen espanjansiruetanan häntäpää on pyöreäreunainen. Jalan alapinta on kokovaalea tai reunoiltaan hieman keskiosaa tummempi. Lima on jokseenkin väritöntä. Espanjansiruetanalle on tyypillistä esiintyä joukoittain – kun löytää yhden on lähistöllä yleensä muitakin.

Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa suurikokoiseen, usein lähes mustaan tai mustan ja valkean viiruiseen, joskus harmaaseen ukkoetanaan (Limax cinereoniger), jonka jalan alapinnan reunat ovat jyrkkärajaisen mustat ja keskiosa valkea. Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon, eikä sitä ole syytä hävittää. Kummankin lajin suuren värivaihtelun vuoksi lajien erottaminen voi olla hankalaa. Lajit voi kuitenkin erottaa hengitysaukon sijainnin perusteella. Ukkoetanan hengitysaukko sijaitsee vähän kauempana päästä kuin espanjansiruetanalla, ukkoetanalla se on kilven puolivälin takapuolella. Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen. Harjanne puuttuu siruetanoilta, joiden selkäpuoli on tasaisen kupera. Ukkoetana ei esiinny koskaan joukoittain, vaan yleensä yksittäin.

Nuoret oranssinruskeat, tumman kylkiraidan omaavat espanjansiruetanat saattavat muistuttaa Suomen yleisintä etanalajia metsäetanaa (Arion fuscus). Metsäetana jää suurimmillaankin noin 7 cm pituiseksi ja sen erittämä lima on oranssia. Metsäetanoiden pääelinympäristö on metsä, tosin niitäkin elää pihoilla ja puistoissa, mutta yksittäin, ei joukoittain kuten espanjansiruetana.

Lue lisää espanjansiruetanan erottamisesta muista etanalajeista etanoiden tunnistuskaaviosta.

Lisäohjeita espanjansiruetanan tunnistamiseen.

Vertaile espanjansiruetanaa ukkoetanaan ja metsäetanaan vieraslajien tunnistamista käsittelevässä pinkassa Pinkka-verkko-oppimisympäristössä.