Jokimaakkia – Maackia amurensis

Maakkia on pieni puu, jonka latvus on pallomainen. Se kasvaa Suomessa noin 3–6 metriä korkeaksi, ja hyvissä kasvuolosuhteissa se voi olla yhtä leveä kuin korkea. Lehdet ovat parilehdykkäiset ja väriltään tumman oliivinvihreät. Maakkian lehdet ovat ruodillisia, lyhytsuippuisia ja ehytlaitaisia. Keväällä lehdet ovat kiiltävän hopeakarvaisia, syksyllä väritys on kellanruskea. Kukinto on 10–15 cm, pystyä ja kukat ovat kaksineuvoisia sekä vihertävän valkoisia. Lehdyköitä on yleensä noin 7–13. Kukat ovat valkoisissa kukinnoissa, ja niistä kehittyy litteitä siemenpalkoja. Maakkian kukintaikä alkaa kun puu on yli 6-vuotias, kukintaa ei kuitenkaan tapahdu joka vuosi.  

Maakkia kasvaa tuoreissa, runsasravinteisissa jokilaaksojen rinnemetsissä ja rantametsissä yhdessä koreansembran ja monien lehtipuiden kanssa. Parhaimmillaan maakkia on valoisalla, avoimella kasvupaikalla, mutta mannerilmaston kasvina se puhkeaa lehteen aikaisin ja keväthallojen aikaan hyötyy kevyestä varjostuksesta ja suojapuuston alla kasvamisesta. Maakkia on läheistä sukua lakkipuulle (Cladrastis kentukea) ja sitä pidetään usein lakkipuun aasialaisena vastineena.