Valkomulperi – Morus alba

Kasvit eivät tunnetusti pysty juoksemaan, mutta valkomulperi pitää silti hallussaan kasvimaailman nopeusennätystä: sen hedekukat vapauttavat siitepölyn nopeudella, joka on puolet äänen nopeudesta. Aikaa heteen suoristumiseen kuluu vain 25 mikrosekuntia! Tuulipölytteisen kasvin lisääntymisen ”lentävä lähtö” on yleensä toukokuussa.

Keski- ja Pohjois-Kiinasta kotoisin oleva valkomulperi on vaatimattoman näköinen kasvi. Se kuitenkin pukee kuninkaallisia ja elättää miljoonia ihmisiä. Valkomulperi näet on silkkiperhostoukkien (Bombyxmori) tärkein ravintokasvi. Syötyään riittävästi valkomulperin lehtiä toukka kehrää suojakseen yli 600 metriä hienoa silkkilankaa.

Kasvin ja hyönteisten pitkällinen yhteiselämä näkyy myös lehtimuodoissa. Katso itse! Mulperipuun lehdissä on epäsäännöllisyyttä ja repaleisuutta, jonka arvellaan harhauttavan lehdille munimaan hakeutuvia perhosia. Aivan kuin kasvi yrittäisi viestittää perhosille olevansa jo niin loppuun kaluttu, ettei lehdille enää kannata munia. Vaikka valkomulperi viihtyy puutarhassamme, silkintuotantoon Suomi ei sovellu. Tämä on liian pohjoinen ja kylmä maa silkkiperhoselle!

Mulperipuiden maitiaisneste ja raa’at hedelmät ovat myrkyllisiä. Ne saattavat aiheuttaa pahoinvointia ja aistiharhoja. Kypsyessään hedelmät muuttuvat suosituksi ”superfoodiksi”, sillä ne ovat erityisen ravinteikkaita ja vastustuskykyä lisääviä.