Tarhatatar – Reynoutria ×bohemica

Tarhatatar (entinen hörtsätatar, Fallopia × bohemica) on monivuotinen, nopeakasvuinen, tatarkasveihin (Polygonaceae) lukeutuva ruoho, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Tarhatatar on japanintattaren (R. japonica) ja sahalinintattaren (R. sachalinensis) risteymä ja ominaisuuksiltaan sahalinintattaren ja japanintattaren väliltä. Tarhatatar saattaa olla elinvoimaisempi kuin emolajinsa.

Isot tattaret ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Yhteistä aasialaisille tattarille on suuri koko ja pysty kasvutapa. Niiden juurakko on monivuotinen, mutta maanpäälliset osat yksivuotisia. Juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kaikki lajit ovat erittäin nopeakasvuisia, ja varret yltävät kesässä jopa useiden metrien mittaisiksi.  Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.

Lajit ovat olleet suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat kestäviä, nopeakasvuisia ja helposti leviäviä. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Suomessa aasialaiset tattaret leviävät vain kasvullisesti eli ne eivät tuota siemeniä. Kasvi muodostaa juurakkonsa avulla nopeasti tiheitä ja laajoja kasvustoja. Paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin. Hennostakin juurakon kappaleesta syntyy nopeasti uusi kasvusto, minkä vuoksi tattaret leviävät erittäin helposti uusille kasvupaikoille esim. puutarhajätteen tai maamassojen mukana.