Rotta (isorotta) – Rattus norvegicus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
- Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s.
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Rotta on saapunut maahamme joskus 1700-luvun loppupuolella tai 1800-luvun alkuvuosina. Alkujaan se on ilmeisesti lähtöisin Sisä-Aasiasta ja levinnyt hiljalleen ympäri maailmaa laiva- ja kauppaliikenteen yleistyessä. Englantiin rotta saapui noin vuonna 1720, Norjaan n. 1760 ja Ruotsiin hiukan ennen Suomea.
Suomessa rotta on yleinen etelärannikolta Pohjanlahdelle saakka. Rotasta on havaintoja myös Lapista. Rottien määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta jo pelkästään Helsingissä niitä arvellaan olevan kymmeniä tuhansia, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä. Kaupunkirotat -tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on saada tietoa siitä, missä helsinkiläiset rotat elävät ja kuinka paljon niitä on. Rottakannat ovat monin paikoin olleet kasvussa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sillä rotat ovat oletettavasti hyötyneet leudoista talvista.
Kuvaustekstin laatijat:
Bengt Lindqvist (Luke) 2017, päivitys 2020 (Luke)
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja