Karhu – Ursus arctos
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- M – Metsät
- S – Suot
- T – Tunturipaljakat
- Vakiintunut
- Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s.
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Levinneisyys Suomessa
Karhuja esiintyy koko Suomessa, lukuunottamatta Ahvenanmaata ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa. Eniten karhuja on Itä-Suomessa.
Karhu metsästettiin lähes sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta kanta on sittemmin vahvistunut Venäjältä tulleiden karhujen ansiosta. Vuonna 2020 kannan kooksi (ennen metsästyskautta) arvioitiin 2300-2500 yksilöä. Kaatolupia myönnetään vuosittain n. 150. Naaras ja sen alle vuoden ikäiset pennut ovat aina rauhoitettuja.
Karhuhavaintoja voi Lajitietokeskuksen lisäksi tarkastella Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Kuvaustekstin laatijat:
FT Sari Siipola, 2020.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja