Pesukarhu (supi) – Procyon lotor

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Pesukarhu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Pesukarhu on kaikkiruokainen, ja sen ruokavalio kostuu sekä kasvi- että eläinravinnosta ja jätteistä. Pesukarhu ui mielellään ja ruokailee usein veden äärellä. Siten se voi verottaa lintu- ja sammakkokantoja sekä saalistaa vesieläimiä. Se on myös taitava kiipeilijä, vaikka useimmiten ruokaileekin maassa. Se osaa myös avata roskapöntöt. Pesukarhu voi lisäksi aiheuttaa tuhoja puutarhoissa ja hedelmäviljelmillä.

Pesukarhu voi kantaa ja levittää useita haitallisia tauteja ja loisia, joista osa voi tarttua villi- ja kotieläimiin, osa on zoonooseja eli ne voivat tarttua myös ihmisiin. Pesukarhut voivat levittää esimerkiksi rabiesta, leptospiroosia, penikkatautia ja Baylisascaris procyonis -loismatoa (pesukarhujen suolinkainen), joka voi aiheuttaa ihmisellekin fataalin taudin. Loisen munia on pesukarhujen ulosteissa. Pesukarhulla on käymälät, joihin se ulostaa, ja näitä käymälöitä voi olla pihoilla ja rakennuksissa. Loisen munat voivat säilyä tartuntakykyisinä ulkona jopa vuosia. Varsinkin lapset ovat vaarassa saada tartunnan pesukarhun käymälöistä. Pesukarhun suolinkaista esiintyy, paitsi pesukarhun alkuperäisellä levinneisyysalueella Amerikassa, myös Euroopassa. Saksassa loisen esiintyminen pesukarhuissa on suuri.

Pesukarhulla voi olla muitakin sosioekonomisia vaikutuksia kuin tautien ja loisten levittäminen, koska se on sopeutunut kaupunkeihin, eikä se juuri pelkää ihmistä. Se asettuu mielellään rakennuksiin ja voi siten olla häiriöksi. Se voi liata paikkoja tekemällä käymälöitä puutarhoihin tai vaikkapa ullakolle. Se voi myös avata roskapönttöjä ja levitellä roskia ympäriinsä. Lisäksi pesukarhut voivat aiheuttaa vahinkoa viljelyksillä ja hedelmätarhoissa.

Suomen luonnossa pesukarhua ei tiettävästi esiinny. Tärkeintä on estää pesukarhujen tuonti Suomeen. Pesukarhuja ei saa tuoda lemmikeiksi. Eläintarhojen on huolehdittava siitä, ettei niissä mahdollisesti olevia pesukarhuja pääse karkaamaan luontoon.

Pesukarhun pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia. Eläimen saa silti pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Pyydystettävä eläinlaji täytyy tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille.  Säännösten rikkominen on rangaistavaa.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki pesukarhua, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Pesukarhua ei saa luovuttaa eteenpäin.

Ilmoita pesukarhuhavaintosi vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella.