Vaahteran kukinta ajoittuu keväälle, lehtien puhkeamisen aikaan. Kukat ovat vihertävän keltaisia. Ne tuottavat runsaasti mettä, joka houkuttelee paikalle sankoin joukoin pölyttäjähyönteisiä kuten mehiläisiä ja kimalaisia. Syksyn tullen vaahtera vapauttaa tuulten kuljetettavaksi runsaasti lenninsiivellisiä hedelmiä, jotka leviävät otollisten tuulien mukana jopa kilometrien päähän emopuusta.

Koreanvaahtera on saavuttanut suosionsa istutuspuuna ennen kaikkea kauniilla lehtimuodollaan ja upealla syysvärillään. Hehkuvimman syysvärinsä se saavuttaa aurinkoisella paikalla, kosteutta pidättävällä mutta vettymättömällä kasvualustalla. Kaukoidän kivikkoiset rinnemetsät ovat koreanvaahteran luontaista kasvuympäristöä. Nykyään lajia kasvatetaan koristearvojensa vuoksi laajasti myös luontaisen alueensa ulkopuolella. Pienikokoisena puuna koreanvaahtera myös mahtuu pieneen tilaan.

Koreanvaahtera – Acer pseudosieboldianum