Jokipalpakko – Sparganium neglectum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Palpakot (Sparganium) ovat monivuotisia, vesi- ja kosteikkokasveja. Varsi on pysty tai koheneva. Lehdet ovat pystyjä ilmalehtiä tai velttoja kelluslehtiä, väljätuppisia, nauhamaisia, tylpähköjä, tav. tyvipuoliskosta 3-särmäisiä – köliselkäisiä, kärkiosasta litteitä. Kukinnossa on useita pallomaisia, monikukkaisia sykeröitä, hedesykeröt ovat emisykeröitä ylempänä. Liuskamaisia kehälehtiä on hedekukissa 1–6, emikukissa tav. 3 tai 4. Heteitä 1–8. Emejä 1. Hedelmä on lyhytperäinen, kuivahko luumarja; vartalo on hedelmässä kärkiotana säilyvä. – Yleisen risteytymisen vuoksi vaikea vesikasvisuku. Risteymät ovat yleisesti kukkivia, mutta lähes hedelmättömiä. Kukkimattomia palpakoita on usein mahdoton määrittää. Lehden poikkileikkausmuoto tarkoittaa lehden tyvipuoliskoa; hedelmän pituus on ilmoitettu ilman kärkiotaa ja perää.
Koko
Lehtineen 60 - 200 cm.
Varsi
Vearren tyvi on tuoreena punertava.
Lehti
Lehdet ovat 60–200 cm, kovahkoja, vähän tupen yläpuolelta kapeakölisiä.
Kukka
Hedesykeröitä on päärangalla tav. 13–24. Emisykeröt ovat kukkivina vihreänruskeita.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on 2–4(–5) mm leveä, sukkulamainen – luumunmuotoinen, epäselvästi kulmikas, kellertävä – kellanruskea, kiiltävä tai lopulta himmeähkö, tav. vähän rypistynyt odan tyveltä, keskellä ei ole kuroumaa.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- jokipalpakko (suomi)
- glansigelknopp (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 RE – Suomesta hävinneet
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit
- Kasvien elomuodot