Rikkakananhirssi – Echinochloa crus-galli
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Rikkakananhirssin alkuperää ei varmuudella tunneta, mutta jostakin päin lämmintä Aasiaa ja/tai Välimeren aluetta laji voi olla kotoisin. Nykyisin tämä heinä on lähes kosmopoliitti: kotiutuneena läsnä kaikkialla tropiikeista lämpimänlauhkeille alueille ja tavattu satunnaisesti pohjoiselle napapiirille asti. Euroopassa laji ilmoitetaan vakiintuneeksi Etelä-Skandinaviaan ja Viroon saakka pohjoisessa.
Varhaisimmat tiedot Suomesta ovat vuodelta 1872 Siilinjärveltä ohrapellosta ja vuodelta 1876 Helsingin Siltasaaresta ”viljelyksistä”. 1930-luvulle asti tietoja lajista on niukalti, lähinnä satamien painolastipaikoilta. 1930-luvulta lähtien rikkakananhirssistä on tasaisesti havaintoja. Rikkakananhirssi siemenet ovat todennäköisesti saapuneet mm. viljelykasvien, taimien, rehun ja linnunsiementen epäpuhtauksina. Lajista on havaintoja myös vihannes- ja juurikaskasvien ja kauppapuutarhojen rikkakasvina. Vasta viime vuosina laji on meillä yleistynyt. Nykyisin rikkakananhirssiä tavataan etenkin Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Pohjoisimmat havainnot lajista ovat Kemin seudulta.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja