Kirppusara Carex pulicaris

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET >Carex pulicaris

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kasvitieteen retkeily Ahvenanmaalle - Nåtön luontopolku CC BY 4.0

Kasvumuoto

Monivuotinen, kapealehtinen, tiheään tai löyhästi mätästävä rönsytön ruoho.

Koko

5–25 cm.

Varsi

Varret ovat pystyjä ja rihmamaisia (0.5–1 mm leveitä), tummanvihreitä, hieman vartta lyhyempiä. Tyvitupet ovat likaisenruskeita–vaalean punaruskeita.

Lehti

Lehdet ovat lähes varren mittaisia, rihmamaisia.

Kukka

Tähkä on 10–25 mm pitkä, yläosassa on 5–10 hedekukkaa, tyviosassa on harsusti 5–10 emikukkaa. Tähkäsuomut ovat 4 mm pitkiä, suippoja, punaruskeita, kapealti kalvolaitaisia, keskisuoni selvä, pian varisevia.

Hedelmä ja siemen

Pullakot ovat 3–5,5 mm pitkiä, varrellisia, sukkulamaisia, suonettomia, ruskeanvihreitä, aluksi vihertävänruskeita, kypsinä kiiltävän mustanruskeita, aluksi pystyjä, lopulta alaviistoja. Suuota on lyhyt

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kasvitieteen retkeily Ahvenanmaalle - Nåtön luontopolku CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex pulicaris
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
  • kirppusara (suomi)
  • loppstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40430
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
  • Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 VU – Vaarantuneet
  • 2010 VU – Vaarantuneet
  • 2000 VU – Vaarantuneet
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • MVL.343