Kalliosara Carex rupestris

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET >Carex rupestris

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.

Koko

5–20 cm korkea.

Varsi

Juurakko on pitkä. Varsi on pysty tai koheneva, täyteinen ja tyviosasta lehdekäs.

Lehti

Tyvitupet ovat punaruskeat. Lehdet ovat tupelliset ja varren pituiset tai lyhyemmät. Lehtilapa on 1–2 mm leveä, litteä tai kourumainen ja tumman harmaanvihreä, usein kärjestä kuiva, käyrä ja kierteinen. Kukinnon tukilehdet ovat suipot, kalvomaiset ja varisevat.

Kukka

Kukinto on yksitähkäinen, emi- ja hedekukat samassa tähkässä (yksikotinen). Tähkä on 8–15 mm pitkä ja liereä, verson latvassa. Hedekukat ovat tähkän kärjessä, emikukkia 3–8 alaosassa. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat 2,5–3,5 mm pitkiä, pyöreäkärkisiä, punaruskeita ja vaalealaitaisia, pullakkoa pitempiä, pysyviä. Pullakot ovat 2,5–4 mm pitkiä, typäkän munanmuotoisia, pystyjä, tyveltä ohutsuonisia, kaljuja ja kellanruskeita, kärki harmaanvihreä tai tummanruskea, suuota lyhyt ja suora.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex rupestris
Auktorit
All.
Yleiskieliset nimet
  • kalliosara (suomi)
  • klippstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40427
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit