Kalliosara – Carex rupestris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET >Carex rupestris
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
Kasvumuoto
Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
5–20 cm korkea.
Varsi
Juurakko on pitkä. Varsi on pysty tai koheneva, täyteinen ja tyviosasta lehdekäs.
Lehti
Tyvitupet ovat punaruskeat. Lehdet ovat tupelliset ja varren pituiset tai lyhyemmät. Lehtilapa on 1–2 mm leveä, litteä tai kourumainen ja tumman harmaanvihreä, usein kärjestä kuiva, käyrä ja kierteinen. Kukinnon tukilehdet ovat suipot, kalvomaiset ja varisevat.
Kukka
Kukinto on yksitähkäinen, emi- ja hedekukat samassa tähkässä (yksikotinen). Tähkä on 8–15 mm pitkä ja liereä, verson latvassa. Hedekukat ovat tähkän kärjessä, emikukkia 3–8 alaosassa. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat 2,5–3,5 mm pitkiä, pyöreäkärkisiä, punaruskeita ja vaalealaitaisia, pullakkoa pitempiä, pysyviä. Pullakot ovat 2,5–4 mm pitkiä, typäkän munanmuotoisia, pystyjä, tyveltä ohutsuonisia, kaljuja ja kellanruskeita, kärki harmaanvihreä tai tummanruskea, suuota lyhyt ja suora.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kalliosara (suomi)
- klippstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit