Mustasara – Carex atrata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex atrata
Kasvumuoto
Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
30–70 cm korkea.
Varsi
Varsi on pysty, paksu, jäykkä, yläosastaan kaareva, sileä ja täyteinen.
Lehti
Tyvitupet ovat punaruskeat tai viininpunaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja lähes varren pituiset. Lehtilapa on 3–6 mm leveä, litteä ja kellanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on yleensä kukintoa pitempi, tukilehden tuppi on lyhyt ja vihreä.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat ovat yleensä eri tähkissä (valeyhtäläistähkäinen). Kukinto on 3–6 –tähkäinen, tähkät 10–25 mm pitkiä ja liereitä, lähekkäin, aluksi pystyjä, kypsinä nuokkuvia. Latvatähkä on kärjestä emikukkainen, tyvestä hedekukkainen, muut tähkät emikukkaisia. Latvatähkä on lähes perätön, emitähkät ovat perällisiä, alimpien perä tähkän pituinen. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat puikeita ja lähes mustia, pullakon pituisia. Pullakot ovat 3–4 mm pitkiä, luumunmuotoisia, tylppiä, suonettomia, vaalean kellanvihreitä, kypsinä ruskeita, suuota on hyvin lyhyt.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- mustasara (suomi)
- svartstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit