Sysisara Carex atrofusca

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex atrofusca

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen, löyhästi mätästävä tai erillisversoinen, monivuotinen ruoho.

Koko

10–25 cm korkea.

Varsi

Juurakko on lyhyt. Varsi on pysty, yläosasta kaareva, täyteinen ja sileä.

Lehti

Tyvitupet ovat kellanruskeat. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja noin puolet varren pituudesta. Lehtilapa on 2–4 mm leveä, litteä, pehmeä ja harmaanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on lyhyt, vain 1–3 cm pitkä.

Kukka

Kukinto monitähkäinen, emi- ja hedekukat ovat yleensä eri tähkissä (valeyhtäläistähkäinen). Latvatähkä on tavallisesti vain hedekukkainen, joskus osaksi emikukkainen, emitähkiä on 2–4 sen alapuolella. Latvatähkä on 7–12 mm pitkä, emitähkät 8–20 mm pitkiä ja soikeita, tiheäkukkaisia, pitkäperäisiä ja nuokkuvia. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat pitkäsuippuisia ja mustahkoja, keskisuoni usein selvä, pullakon pituisia. Pullakot ovat 3,5–5 mm pitkiä, kapean munanmuotoisia, litteähköjä, suonettomia, kypsinä (puna)mustia, tyviosasta usein vaaleita, suuota on lyhyt, sileä ja lovipäinen.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex atrofusca
Auktorit
Schkuhr
Yleiskieliset nimet
  • sysisara (suomi)
  • svedstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40383
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 VU – Vaarantuneet
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit