Somersara – Carex glareosa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET >Carex glareosa
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
Kasvumuoto
Kapealehtinen, mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
10–30 cm korkea.
Varsi
Varsi on pysty, ohut, nuokkuva, täyteinen, yläosastaan hieman karhea.
Lehti
Tyvitupet ovat tummanruskeat. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 1–1,5 mm leveä, rihmamainen, kourumainen ja harmaanvihreä.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, 1–2 cm pitkä ja pitkulaisen munanmuotoinen. Tähkiä on 2–4, ylemmät kookkaimpia. Emi- ja hedekukat ovat samoissa tähkissä (yhtäläistähkäinen), nuijamaisen latvatähkän kärki on emikukkainen ja tyvi hedekukkainen, alemmat tähkät vain emikukkaisia. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat ruskeita, kalvolaitaisia ja lähes pullakon pituisia. Pullakot ovat 2–3,5 mm pitkiä, soikeita, selväsuonisia, himmeitä ja vihertävänruskeita, suuota on lyhyt, lähes sileä, pitkittäishalkeama on selvä.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- somersara (suomi)
- klapperstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- MVL.343