Somersara Carex glareosa

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET >Carex glareosa

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Itämeri: rantaniityt CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen, mätästävä, monivuotinen ruoho.

Koko

10–30 cm korkea.

Varsi

Varsi on pysty, ohut, nuokkuva, täyteinen, yläosastaan hieman karhea.

Lehti

Tyvitupet ovat tummanruskeat. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 1–1,5 mm leveä, rihmamainen, kourumainen ja harmaanvihreä.

Kukka

Kukinto on monitähkäinen, 1–2 cm pitkä ja pitkulaisen munanmuotoinen. Tähkiä on 2–4, ylemmät kookkaimpia. Emi- ja hedekukat ovat samoissa tähkissä (yhtäläistähkäinen), nuijamaisen latvatähkän kärki on emikukkainen ja tyvi hedekukkainen, alemmat tähkät vain emikukkaisia. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat ruskeita, kalvolaitaisia ja lähes pullakon pituisia. Pullakot ovat 2–3,5 mm pitkiä, soikeita, selväsuonisia, himmeitä ja vihertävänruskeita, suuota on lyhyt, lähes sileä, pitkittäishalkeama on selvä.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Itämeri: rantaniityt CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex glareosa
Auktorit
Wahlenb.
Yleiskieliset nimet
  • somersara (suomi)
  • klapperstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40311
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • MVL.343