Ketunsara – Carex vulpina
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Ketunsara kasvaa maassamme alkuperäisenä vain Ahvenanmaalla sekä Manner-Suomen puolella ainoastaan yhdessä paikassa. Ketunsara on Suomen uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen ja siksi rauhoitettu. Ketunsaran siemeniä on kerätty ja tallennettu Suomen luonnonvaraisten kasvien siemenpankkiin, joka toimii Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Uhanalaisten kasvien kerääminen on kiellettyä, ja siihen tarvitaan aina lupa viranomaisilta. Siemenpankilla on siementen keräämiseen erityislupa.
Yksi kasvitieteellisten puutarhojen tärkeimmistä tehtävistä on suojella kasvilajeja, jos niiden luontaiset alueet tai elinolot ovat vaarassa. Uhanalaisten kasvien ”etäsuojelun” avulla kasveja voidaan myöhemmin palauttaa alkuperäisille kasvupaikoilleen tai niiden leviämistä voidaan avustaa, jos ilmastonmuutos uhkaa lajin selviytymistä sen alkuperäisellä elinalueella. Ihmiskunnan hyvinvointi riippuu luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Kasvitieteellisten puutarhojen harjoittama etäsuojelu turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä tuleville sukupolville.
Lisätietoa Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke ESCAPEsta.
Kasvumuoto
Monivuotinen, kapealehtinen, mätästävä ruoho.
Koko
30–100 cm.
Varsi
Varret ovat terävästi 3-särmäisiä ja koverasivuisia, yläosasta karheita. Tyvitupet ovat tummanruskeita, lopulta säikeiksi hajoavia.
Lehti
Lehdet ovat lähes varren mittaisia, 4–10 mm leveitä, kirkkaanvihreitä. Kielekkeen kaari on 2–5 mm, korkeuttaan leveämpi, kolmiomainen. Alimman tähkän tukilehti on tav. lyhyt tai puuttuu.
Kukka
Tähkistö on 3–8 cm pitkä, epäsäännöllisen tähkämäinen, monitähkäinen, tiheähkö. Tukilehti on n. 1 cm pitkä. Tähkät ovat munanmuotoisia, vaalean- – tummanruskeita, kärki hede-, tyvi emikukkainen. Tähkäsuomut ovat 4–5 mm pitkiä, teräviä tai lyhytotaisia, tumman punaruskeita, kalvolaitaisia.
Hedelmä ja siemen
Pullakot ovat 4–5 mm pitkiä, harittavia, litteähkön munanmuotoisia, himmeitä, nystyisiä, vatsapuolelta suonettomia, ruskeita. Suuota on syvälovinen, reunoilta selväsahainen, siipipaltteinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- ketunsara (suomi)
- rävstarr (ruotsi)
- tulokas, vanhaa perua, vakinainen (muinaistulokas)
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Koko maassa rauhoitetut kasvilajit (LSA 1997/160, liite 3a 2021/521) ? Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020) ? VANHA Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2010–2011) ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ? VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2000 EN – Erittäin uhanalaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit